Keväällä 2019 päivitetyssä kansallisessa metsästrategiassa korostetaan juuri metsien hoidon ja käytön merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Lisäksi meillä tehdään erittäin aktiivisesti työtä erilaisten metsätuhojen, kuten hyönteistuhojen, kasvitautien ja metsäpalojen ehkäisemiseksi. Suomessa metsiä hoidetaan siis hyvin ja metsien kasvu on vahvaa. Myös luonnon monimuotoisuutta kehitetään ennestään METSO-ohjelman kautta.

Hallitusohjelmassa maankäyttösektorin merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä huomioidaan niin ikään hyvin. Tulemme esimerkiksi laatimaan kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman, jossa tavoitteena on edistää metsitystä ja vähentää metsän muuttamista muuhun maankäyttöön. Käynnistämme kokeiluohjelman hiilensidonnan ja -varastoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi samalla kun selvitämme metsien ja maatalouden hiilikorvausjärjestelmiä maankäyttösektorilla. Käynnistämme myös kokeiluohjelman, jossa turve- ja kivennäispelloilla lisätään hiilensidontaa ja varastointia.

Suomella on ollut jo pitkään selvä tavoite energiapolitiikassa: lisäämme kotimaisen, uusiutuvan energian käyttöä ja vähennämme samalla ulkomaisen, fossiilisen energian käyttöä. Sähkössä ja lämmössä tavoittelemme päästötöntä tuotantoa 2030-luvun loppuun mennessä huoltovarmuustekijät huomioonottaen. 

Meillä on myös kaikki työkalut käsissämme kehittää ruokajärjestelmäämme kohti hiilineutraaliutta. Tähän tarvitaan useita ratkaisuja. Osa ratkaisua on jatkaa ja vahvistaa entisestään nurmeen perustuvaa kotimaista maidon ja lihan tuotantoa. Lisäksi jatkamme panostamista uusiin tuotteisiin sekä viljelytekniikoiden, pellon kasvukunnon ja tilusjärjestelyiden kehittämistä.

Liikenteen osalta on olennaista, että turvaamme päästöttömän sähkön saannin sähköautojen lisääntyessä ja lisäämme biokaasun tuotantoa Suomessa. Biokaasun elinkaaren aikaiset päästöt ovat jopa 85 prosenttia pienemmät kuin bensiiniautossa. Kun biokaasua tuotetaan lannasta, sitä voidaan käyttää työkoneissa polttoaineena. Samalla luodaan hajautettua energiatuotantoa. 

Suomi tekee osansa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan myös vauhdittamalla muutosta kohti bio- ja kiertotaloutta sekä kestävämpää ruokajärjestelmää. Mahdollisuuksia on paljon. Voimme korvata öljypohjaista keinokuitua tai paljon vettä vaativaa puuvillaa puusta saadulla puukuidulla. Puu vastaa jopa maailman kasvavaan proteiinin tarpeeseen. Bio- ja kiertotalouden avulla voimme tavoitella myös alueellista elinvoimaa, kohottaa työllisyyttä, torjua vesien rehevöitymistä ja parantaa jätehuoltoa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on poikkileikkaava teema hallitusohjelmassamme ja olemme vahvasti sitoutuneet toimiin, joilla tavoittelemme hiilineutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennykset tullaan toteuttamaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

Katri Kulmuni
Elinkeinoministeri (kesk.)

Jari Leppä
Maa- ja metsätalousministeri (kesk.)