Päätimme syksyn 2016 budjettineuvotteluissa, että kaikki työttömät kävisivät kolmen kuukauden välein TE-toimistoissa haastatteluissa. Haastattelut alkoivatkin vuoden 2017 alussa.

Monet työnhakijat ovat arvostaneet säännöllistä yhteydenpitoa ja kokeneet haastattelut positiivisina. Heidän mukaansa TE-palveluissa on oltu selkeästi kiinnostuneita tukemaan heidän työllistymistään. 

Haastattelujen tarkoitus on kannustaa vastaanottamaan työtä nopeasti ja nopeuttamaan avointen työpaikkojen täyttymistä. Haastattelut tukevat työnhakua. Niissä varmistetaan, että työnhakijan työllistymissuunnitelma on ajan tasalla ja että hänelle tarjottavat palvelut ovat sellaisia, joita hän tarvitsee. Parhaimmillaan haastattelut lisäävät työnhakuun rytmiä ja johdonmukaisuutta.

Säännöllinen yhteydenpito auttaa myös työnantajia: he saavat TE-toimistoista aiempaa paremmin heidän tarpeitaan vastaavia tarjokkaita avoimiin paikkoihin.  

Lähtötilanteessa vuoden 2017 alussa määräaikaishaastattelu oli tehty 18 prosentille työttömistä, ennen kuin he olivat olleet kolme kuukautta työttöminä. Tästä on vähitellen päästy eteenpäin, ja alueellisia eroja on saatu kavennettua. Nyt, vuoden 2019 alussa, kolmen kuukauden määräaikaishaastattelu on toteutettu 75 prosentille. Parhaimpiin tuloksiin on päästy Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Määräaikaishaastattelujen vaikutukset ovat näkyneet selkeimmin työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden purkamisessa.

Eräänä tavoitteena määräaikaishaastatteluille oli pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen on vähentynyt. Määräaikaishaastatteluilla saattaa olla vaikutusta tässä asiassa, mutta sitä on hankala todentaa. Joka tapauksessa haastattelujen ja työllistymissuunnitelmien osuudet ovat lisääntyneet selvästi pitkään työttömänä olleilla. 

Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet parin viime vuoden aikana selvässä laskussa. Keskimääräinen työttömyyden kesto on myös lyhenemässä. Yleisen työmarkkinatilanteen paranemisella on vaikutusta, mutta päättyneiden työttömyyksien ja päättyneiden pitkäkestoisten työttömyyksien määriin määräaikaishaastatteluilla näyttäisi olevan yhteys. Määräaikaishaastattelujen vaikutukset ovat näkyneet selkeimmin työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden purkamisessa.

Säännöllisten haastattelujen vaikutus näkyy myös siten, että työllistymissuunnitelma tehdään useimmille selvästi aikaisemmin kuin ennen ja työttömyyden pitkittyessä suunnitelmat pidetään huomattavasti paremmin ajantasaisina. 

Tavoitteemme hallituksessa oli, että kaikki työttömät kävisivät säännöllisesti haastatteluissa. On monia syitä, miksi sataan prosenttiin ei päästä. Realistista haastattelujen toteutumisprosenttia on vaikea arvioida, mutta parantamisen varaa on edelleen useilla alueilla.

Haastattelut voivat olla tarpeettomia myös positiivisista syistä. 

Määräaikaishaastattelujen vaikutuksista käynnistettiin tutkimus vuoden 2018 alussa, ja tuloksia odotetaan vuoden 2019 keväällä. Alustavista tutkimustuloksista selviää perusteita sille, miksi haastattelut eivät toteudu täysimääräisesti. 

Haastattelut voivat olla tarpeettomia positiivisista syistä. Työmarkkinat vetävät tällä hetkellä niin hyvin, että varsin monet työnhakijat työllistyvät, ennen kuin haastattelu ehditään tehdä. Joskus haastattelu on ilmeisen tarpeetonta, kun työnhakija tietää työttömyyden päättyvän lähiaikoina. Hän saattaa esimerkiksi aloittaa varusmiespalvelun tai opiskelun tai siirtyä äitiys- tai isyysvapaalle.

Haastatteluiden myötä työllistymissuunnitelmien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2016. Paikoitellen yksittäisillä TE-toimistojen virkailijoilla saattaa olla niin paljon asiakkaita, että heille kertyy väkisinkin ”haastatteluvelkaa”. Suurien haastattelumäärien vuoksi haastatteluun kutsuttavia on priorisoitu ja haastatteluihin on kutsuttu niistä eniten hyötyviä. Työllistymissuunnitelmaa voidaan käydä läpi myös työnhakijan aloitteesta.

Aina myöskään kaikkia haastatteluun oikeutettuja ei tavoiteta tai asiakkaina voi olla henkilöitä, jotka eivät kutsusta huolimatta osallistu haastatteluun.

Jari Lindström, työministeri