TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Työttömyys laskenut ja avoimet työpaikat lisääntyneet ennätyksellisesti

Heikki Räisänen Julkaisupäivä 20.6.2018 9.10 Blogit TEM

Joskus julkisesta keskustelusta voisi päätellä, että Suomen työmarkkinat toimivat poikkeuksellisen huonosti, ovat jäykkiä ja kerran työttömäksi jouduttuaan on se usein lopullinen tuomio uloslyönnistä työelämästä.

Onneksi nämä ovat etupäässä urbaania legendaa tai yksittäisiä intressejä ajavien kommentteja. Todellisuudessa Suomen työmarkkinat pärjäävät kansainvälisissä vertailuissa hienosti, irtisanottujen uudelleentyöllistyminen on OECD-maiden kärkeä, työttömyys reagoi tehokkaasti talouden muutoksiin ja työnantajat rekrytoivat jatkuvasti uusia työntekijöitä. Työelämän laatu on korkeaa tasoa sekin. Ja työttömäksi jouduttuaan ansionmenetykset jäävät meillä yleensä muita maita vähäisemmiksi.

Kun nyt kehumaan ruvettiin, niin mennäänpä muutamiin viimeaikaisiin työmarkkinaennätyksiin. Työvoimatilastojen historiassa ei työttömien työnhakijoiden määrä ole koskaan aiemmin laskenut yhtä paljon kuin vuoden 2017 joulukuussa, yli 62 000 hengellä edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Tuo ”ei koskaan” tarkoittaa 110 vuoden työnvälitystilaston tilastohistoriaa.

Vuonna 2017 työnantajat ilmoittivat uusia avoimia työpaikkoja pelkästään julkiseen työnvälitykseen haettavaksi yli 617 000 kappaletta. Koskaan aiemmin – tuon ihan saman 110 vuoden tilastohistorian aikana – ei olla menty yli 600 000 avoimen työpaikan. Samalla julkisen työnvälityksen markkinaosuus sellaisessa työvoiman haussa, jossa toimipaikka hakee työvoimaa ulkopuolelta, kohosi 46 prosenttiin, ennätys sekin. Tätä mittausta on suoritettu 24 vuoden ajan.

Vuoden 2017 kesästä lähtien työllisyys on kuukausitasolla kasvanut aimo harppauksin, enimmillään kuukausitasolla jopa 83 000 hengellä edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen nähden, työttömyys jatkanut laskuaan ja pitkäaikaistyöttömyys laskenut myös voimakkaasti. Suurten lukujen lait pätevät tässäkin, kymmenistä tuhansista puhutaan.

Vaikka heikkouksiakin löytyy ja parannuskohteita vielä enemmän, ehkä meidän olisi syytä joskus olla edes hetken tyytyväisiä siihen, että jotain on saavutettukin. Ai ei. No, kyllähän palkanmuodostuksen keskittyneisyys on ollut työmarkkinoiden jäykkyystekijä. Tosin viimeisin neuvottelukierros mentiin kansainvälisesti yleisellä liittotasolla.

Kiivas rekrytointi ja nopea työttömyyden lasku ovat johtaneet myös rekrytointivaikeuksien ja työvoimapulan yleistymiseen. Nämä ilmiöt antavat varoituksia kasvun rajoista. Rekrytointiongelmia koki 37 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista ja ainakin yksi henkilö jäi kokonaan saamatta 16 prosentilla toimipaikoista. Työvoimapulan taso on jaettu ennätys vuoden 2008 kanssa.

Työmarkkinoiden toimivuutta voidaan merkittävästi auttaa työvoimapolitiikalla. Siitä työnantaja saa apua työvoiman hakuunsa ja löytää etsimiään työntekijöitä, kun työnhakija taas löytää työmahdollisuuksia. Työelämässä tarvittavaa osaamista voidaan parantaa ja rekrytointivaiheessa sopimuspalkkojen edellyttämän tuottavuustason alle jääviä palkkaavalle voidaan myöntää palkkatukea.

Tasapuolisuuden nimissä on hyvä muistaa, että edellä todettujen hienojen työmarkkinaennätysten aikaan työministerinä on ollut Jari Lindström. Tasapuolisuudella tarkoitan tässä sitä, että kun mennään toiseen suuntaan, työministerin päätä vaaditaan yleensä aina ensimmäisenä vadille. Ja silloin on turha muistuttaa, että talous- ja työllisyyspolitiikka on hallituksen yhteistä ja sen tekemiseen osallistuu suuri joukko sidosryhmiä ja toimeenpanijoita. Siis: hyvää kesää, ennätysmies Jari Lindström!

tem.fi/tyollisyyskatsaus

Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja TEM

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita