Uusi alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi 2021–2027 tuo merkittäviä resursseja toteuttaa Suomen pitkän aikavälin kasvun ja uudistumisen tavoitteita. Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelma on rakennettu mahdollistavaksi ja joustavaksi niin, että se toimii muuttuvissa tilanteissa ja antaa tilaa alueellisiin ja paikallisiin painotuksiin. 

Ohjelman päätavoitteena on uudistaa alueiden elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin edellytyksiä aikana, jonka keskeisiä ajureita ovat ilmastonmuutos ja digitaalisuus. Kansallisessa valmistelussa on korostettu jatkuvan oppimisen ja koulutusjärjestelmän kehittämistä, työllisyyden edistämistä ja työhön osallistumisen laajentamista, innovatiivista elinkeinorakenteen uudistamista sekä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. 

Alueiden huomio tulostavoitteisiin ja -lupauksiin

Päävastuu ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa annetaan alueille, jotka ovat oman alueensa haasteiden ja potentiaalin asiantuntijoita. Uudistuvan ja osaavan Suomen menestys riippuu alueista ja niiden kyvystä uudistua ja tehdä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikuttavuuden varmistamisen ja todentamisen on oltava kaikkien toimien ehdoton lähtökohta. 

EU:n alue- ja rakennepolitiikka ulottuu kaikkiin jäsenmaihin ja sen kaikille alueille. Se on tarkoitettu tasaamaan Euroopan alueiden välisiä kehitys- ja hyvinvointieroja ja varmistamaan unionin ja sen jäsenmaiden kestävä kasvu ja kilpailukyky. EU-rahoitus tulee jäsenmaissa alueellisesti kohdentaa niin, että voidaan varmistaa paras kokonaisvaikuttavuus. Täydellisiä kriteereitä tämän arvioimiseksi ei ole olemassa ja siksi taistelu rahoituksen kohdentamisesta on Suomessa ollut repivää ja vastakkain asettelevaa. 

Alueiden huomion keskiössä ei pitäisi olla vain oman alueen tarpeet, rahoitusperinteet tai niiden puute, vaan alueen potentiaalin tunnistaminen, selkeiden tulostavoitteiden ja -lupausten asettaminen, yhteistyö sekä kyky kehittää unionin ja Suomen kilpailukykyä.

Kolme rahastoa täydentävät toisiaan

Uuden ohjelman rahoitus tulee jatkossa kolmesta rahastosta, jotka täydentävät toisiaan. 

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) keskittyy erityisesti pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen, sekä elinkeinolähtöiseen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan. TKI-toiminnan tavoitteena on elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen, uudet tuotteet, palvelut ja niiden kaupallistaminen. Erityisen painoarvon saavat energiatehokkuuteen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen sekä digitaaliseen murrokseen liittyvä TKI-toiminta ja yritystoiminnan kehittäminen. Lisäksi EAKR tukee pk-yritysten investointeja tukevaa liikenneinfrastruktuuria Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ilmastotoimiin tulee kohdentua vähintään 35 prosenttia EAKR-toimista.

Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) tähtäimessä on saada käyttöön koko Suomen työvoimapotentiaali ja edesauttaa työpaikkojen ja työvoiman kohtaamista. ESR+ -toimilla muun muassa kehitetään työllisyyttä, jatkuvaa oppimista ja osallisuutta tukevia palveluja. Tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja tarjontaa, osaamisen ennakointia, sekä työelämän laatua. Rahastossa painotetaan aiempaa enemmän sosiaalista osallisuutta eli kaikkein heikommassa asemassa olevien työelämäedellytysten parantamista. Erityistä huomioita kiinnitetään myös sosiaalisten innovaatioiden synnyttämiseen ja juurruttamiseen. Tässä kohteeksi on valittu lastensuojelunuorten palveluiden kehittäminen. ESR+-toiminnassa uutena elementtinä on aineellinen apu, joka tarkoittaa tukea ruoan tai perushyödykkeiden ostoon. Aineellisen avun yhteydessä tarjotaan aina myös muuta apua, jolla pyritään henkilön kokonaistilanteen parantamiseen.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on uusi rahasto ja sen toimet kytkeytyvät alueiden hallittuun luopumiseen energiaturpeen käytöstä. JTF:n tuella luodaan uusia ja korvaavia työpaikkoja ja monipuolistetaan alueen elinkeinorakennetta. Lisäksi sillä voidaan tukea turvesoiden jälkikäyttöä ja ehkäistä ympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia. JTF ei ole tarkoitettu turveyrittäjien suoriin tukitoimiin. JTF-toimet perustuvat 14 alueella valmisteltaviin alueellisiin suunnitelmiin, jossa valittavat JTF-toimet perustellaan. Rahaston toimenpiteet käynnistyvät vasta keväällä 2022.

Parempia tuloksia ja vaikuttavuutta, vähemmän byrokratiaa 

Rahoituksen hakeminen ja hankkeiden hallinnointi hoidetaan kokonaan uuden digitaalisen EURA2021-palvelujärjestelmän kautta. Järjestelmä ohjaa hakijaa ja viranomaista huomioimaan rahoitus- ja maksatushakemuksissa sekä tuloksellisuuden raportoinnissa kaikki lainsäädännön ja hyvän hallinnon edellyttämät seikat. Digitaaliset prosessit keventävät hallinnollista taakkaa, parantavat oikeusvarmuutta ja mahdollistavat ohjelman tulosten luotettavan seurannan ja raportoinnin sekä kotimaassa että EU:lle.

Uudella ohjelmakaudella yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö lisääntyy niin, että kaikissa hankkeissa käytetään niitä joko kokonaan tai osittain. Kustannusmallit yhdenmukaistavat hallinnollisia käytäntöjä ja tehostavat toimintaa. Ne mahdollistavat tuensaajan ja viranomaisen työn painopisteen kohdentumisen jälkikäteen tehtävästä tosiasiallisten kustannusten tarkasta raportoinnista enemmän laadukkaaseen ja tulokselliseen valmisteluun ja toteutukseen. 

Suomen viides ohjelmakausi on alkamassa

Loppuvuoden aikana toiminta voidaan käynnistää asteittain hankehauilla. Rahoituspäätöksiä päästään tekemään ensi keväänä. Komission lopullinen hyväksyntä ohjelmalle saataneen maalis-huhtikuussa 2022. Kaikkiaan käytössä on noin 3 miljardia euroa julkista rahoitusta. 

Ohjelman tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia uudistumiseen ja kehittämiseen – otetaan siitä kaikki irti!

Aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, työ- ja elinkeinoministeriö