Viime viikolla julkaistiin uusi, vuoden 2020 aineistoon perustuva analyysiraportti toimipaikkojen työnhausta, rekrytoinneista ja niihin liittyvistä ongelmista Suomessa. Tilastokeskus kerää toimipaikkatasoisen kyselyaineiston neljä kertaa vuodessa Suomessa toimivista eri sektoreiden toimipaikoista. Nämä kvartaaleittain kerätyt aineistot yhdistetään vuositason aineistoksi, jota hyödynnetään analysoitaessa esimerkiksi rekrytointiongelmia ja niistä johtuvaa työvoimapulaa.

Tässä nostamme esiin kysymyksen uuden työntekijän saamisen vaikeudesta. Toimipaikoilta kysytään kyselyssä niiden tulevaisuuden suunnitelmista ja siitä, onko niillä aikomus palkata uusia työntekijöitä seuraavien 12 kuukauden aikana. Jos on, aineistossa on tieto 1-2 yleisimmästä tai tärkeimmästä ammatista, johon työntekijöitä aiotaan palkata. Lisäksi tiedetään, kuinka vaikeaa toimipaikka arvelee uuden työntekijän saamisen olevan.

Yksityisellä sektorilla lähes joka viides toimipaikka aikoi lisätä henkilöstöä

Kaikista toimipaikoista henkilöstöä suunnitteli vuonna 2020 lisäävänsä noin joka kuudes (16 %). Yksityisen sektorin toimipaikoista henkilöstömäärän arvioi lisääntyvän 18 prosenttia, kuntasektorin toimipaikoista 11 prosenttia, valtion toimipaikoista 9 prosenttia ja järjestöjen tai yhdistysten toimipaikoista 12 prosenttia.

Toimialoista suurinta kasvuodotus oli informaatio- ja viestintäalalla, jolla noin joka kolmas toimipaikka (31 %) arvioi henkilöstömäärän kasvavan tulevan 12 kuukauden aikana. Rakentamisessa vastaava osuus oli 21 prosenttia, terveys- ja sosiaalipalveluissa 19 prosenttia, teollisuudessa samoin 19 prosenttia ja kaupan alalla 16 prosenttia.

Informaatio- ja viestintäala oli palkkaamassa etenkin ohjelmistokehittäjiä ja ohjelmoijia. Myös koodareille ja myyntialan henkilöstölle oli tarvetta. Rakennusalalle tarvittiin rakennusmiehiä, sähköasentajia ja kirvesmiehiä. Terveys- ja sosiaalipalveluissa tarvetta oli etenkin lähihoitajille, mutta myös sairaanhoitajille ja fysioterapeuteille. Kaupan alalla uusien työntekijöiden tarve kohdistui erityisesti myyjiin.

Uuden osaavan työntekijän löytäminen on usein vaikeaa

Tässä kirjoituksessa mielenkiintomme kohdistuu erityisesti osaavan työntekijän saamisen vaikeu-teen. Tämä kysymys kysyttiin siis niistä toimipaikoista, joissa henkilöstömäärän suunniteltiin kasvavan tulevien 12 kuukauden aikana.

Näistä toimipaikoista uuden työntekijän saamisen koki helpoksi noin joka viides (22 %), jonkin verran vaikeaksi noin puolet (49 %) ja hyvin vaikeaksi vajaa kolmannes (29 %). Vaikeinta uuden työntekijän saaminen oli informaatio- ja viestintäalalla. Tämän toimialan kasvua suunnitelleista toimipaikoista 42 prosenttia piti uutta rekrytointia hyvin vaikeana. Rakentamisen toimialalla vastaava osuus oli 39 prosenttia ja teollisuudessa 38 prosenttia.

Kun otetaan mukaan myös ne toimipaikat, joissa uuden työntekijän saaminen koettiin jonkin ver-ran vaikeaksi, listan kärkeen siirtyy rahoitus- ja vakuutusala (90 %). Toisena sen jälkeen on teollisuus (87 %), kolmantena rakentaminen (86 %) ja neljäntenä terveys- ja sosiaalipalvelut (84 %). Listan kolme viimeistä toimialaa ovat majoitus- ja ravitseminen (50 %), koulutus (50 %) ja taiteet, viihteet ja virkistys (45 %). Näilläkin toimialoilla siis puolet tai lähes puolet toimipaikoista näki, että uuden työntekijän löytäminen tuli olemaan vaikeaa.

Kohtaantoa tulee tehostaa

Tilanne, jossa uuden työntekijän saaminen haettavana olevaan tehtävään aina ja kaikkialla olisi helppoa, ei ole tietenkään realistinen. Työvoimakapeikkoja on aina, emmekä tule nopeasti pääsemään tilanteeseen, jossa työn tarjonta ja kysyntä kohtaisivat tasapainotilassaan.

Työmarkkinoiden kohtaantoa on kuitenkin varaa ja syytä tehostaa. Kuten viime viikolla julkaisusta analyysiraportistamme selviää, joka neljäs toimipaikka voisi laajentaa toimintaansa, jos työvoiman saatavuus ei olisi ongelma. Tämä tarkoittaa noin 37 600 toimipaikkaa. Näistä yhdeksän kymmenestä toimii yksityisellä sektorilla.

Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat eivät ole aineistommekaan valossa pieniä, vaan muodostavat merkittävän kasvun esteen toimipaikoissa. Nähtäväksi jää, pystymmekö jo toi-meenpannuilla ja suunnitteilla olevilla politiikkakeinoilla tehostamaan kohtaantoa niin, että pärjäämme tulevaisuudessa yhä voimakkaammin kansainvälistyvässä ja kovenevassa kilpailussa osaavasta työvoimasta.

Minna Ylikännö, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinministeriö