Viime viikkoina on julkaistu joulunajan lukemistoon kaksi keskeistä asiakirjaa suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämisestä. Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle esityksensä sote-uudistukseksi, jykevät lähes 1700 sivua. Aiemmin joulukuussa julkaistiin terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian päivitetty tiekartta tuleville vuosille, hieman kevyempi lukupaketti. Molemmat tavoittelevat parempaa terveyttä ja hyvinvointia.

Terveysalan kasvustrategia julkaistiin vuonna 2014, ja nyt jo kolmas hallitus vie sen tavoitteita eteenpäin. Pääministeri Sanna Marinin hallitus haluaa edistää Suomen asemaa kansainvälisesti tunnettuna terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijänä. Samalla ihmisten terveyttä ja hyvinvointia halutaan parantaa osaamispohjaisesti tutkimuksen ja teknologisen kehityksen luomien mahdollisuuksien avulla.

Terveysalan kasvustrategian toimintamallin väliarviointi valmistui viime vuonna. Arvioinnin suosituksissa todettiin, että

• strategian tavoitteet ovat edelleen relevantteja ja työtä niiden saavuttamiseksi tulee jatkaa yli hallituskausien;
• yritysten vastuuta ja roolia strategian toimeenpanossa ja toiminnan fokuksessa tulee lisätä; sekä
• strategian tulosten seurantaan tarvitaan yhteisiä mittareita ja nykyistä selkeämpää viestintää.

Lisäksi suositeltiin, että yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulee edelleen lisätä ja koordinaatiota toimijoiden välillä tulee vahvistaa.

Tiekartan päivitysprosessin alussa päädyttiinkin siihen, että päivitys tehdään avoimesti ja sidosryhmät laajasti osallistaen. Sidosryhmäyhteistyötä fasilitoimaan valittiin sote-toimialaan erikoistunut strategiayritys Gesund Partners Oy.

Osallistava prosessi vahvistaa jaettua johtajuutta terveysalalla

Keskeisinä tavoitteina sidosryhmien osallistamiselle oli jaetun vision muodostaminen sekä tiedon ja ajatusten jakaminen sidosryhmien kesken. Suomen kaltainen pieni maa tarvitsee laajaa kollektiivista, jaettua johtajuutta menestyäkseen globaalissa toimintaympäristössä.

Prosessin aikana hyödynnettiin avoimia verkkotyöpajoja, alueellisia työpajoja sekä asiantuntijahaastatteluja. Tämän myötä päivittämiseen osallistuikin useampi sata terveysalan kehityksestä kiinnostunutta asiantuntijaa kymmenistä eri organisaatioista. Palautteen mukaan moni arvosti mahdollisuutta osallistua työhön ja koki esimerkiksi verkkotyöpajat kiireiseen arkeen sopivaksi tavaksi vaikuttaa yhteisten asioiden edistämiseen.

Yhteistyö terveysalan eteen jatkuu

Päivitetyn tiekartan tavoitteena on vauhdittaa kasvustrategian toimeenpanoa ja varmistaa toimenpiteiden saattaminen loppuun sekä täsmentää niihin liittyvää työnjakoa ja yhteistyötä. Tiekartassa huomioidaan myös muutoksia terveysalan toimintaympäristössä.

Tiekartan toimeenpanon suunnittelu on jo käynnissä. Tiekartan toimeenpano edellyttää vuoropuhelua ja yhteistyötä poikkihallinnollisesti sekä eri sektoreiden kesken mukaan lukien sote-palveluntuottajat sekä eri TKI-toimijat. Tiekartan toimeenpanoa seurataan säännöllisesti ja toimenpiteitä myös päivitetään, mitä  varten valmistellaan sidosryhmät osallistava toimintamalli. Päivitysprosessin aikainen avoin ja sidosryhmät osallistava yhteistyö siis jatkuu.

Kuten ministerit Mika Lintilä, Krista Kiuru ja Annika Saarikko toteavat tiekartan alkusanoissaan: Yhdessä rakennamme tulevaisuuden terveyttä.

Anni Kaukoranta, kehittämispäällikkö

Ps. Lukupaketin seuralaiseksi kirjoittaja suosittelee konvehtirasiaa, höyryävää glögiä ja iloista joulumieltä.

Kestävää kasvua ja hyvinvointia – Tiekartta 2020–2023 : Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia