TEMatiikkaa-blogi

Yritykset tarvitsevat laadukkaita testaus- ja kehitysympäristöjä uudistuakseen

Pirjo KutinlahtiUusien työpaikkojen syntyminen edellyttää investointeja uudistumiseen ja innovaatioihin. Suomessa on paljon osaavia ihmisiä ja korkealaatuisia tutkimusympäristöjä. Tästä huolimatta meillä syntyy suhteellisen vähän innovaatioita kilpailijoihin verrattuna. Puuttuuko meiltä jotain oleellista?

Mielestämme puuttuu. Suomessa ei ole ymmärretty vahvojen tutkimusympäristöjen ja kehittämisalustojen merkitystä uusien innovaatioiden ja teknologioiden kaupallistamisessa: Uusien teknologioiden, palvelu- ja liiketoimintakonseptien markkinoille saattaminen vaatii tuekseen pilotointia ja demonstraatiota, mutta oman laboratorion tai pilottilinjan perustaminen on lähes aina liian kallista yksittäiselle toimijalle, erityisesti pk-yrityksille.   

Leena SarvarantaKäsitystämme Suomen tilanteesta tukee Gaia Consulting Oy:n selvitys julkisten tutkimusinfrastruktuurien ja kehitysympäristöjen käytöstä elinkeinoelämässä. Suomessa on korkealaatuista tutkimusinfraa ja kehitysalustoja, mutta niiden kehittämisessä ja palveluissa yrityksille on paljon parannettavaa. Kuvaavaa on, että vain harva tutkimusympäristöjen ja alustojen ylläpitäjä seuraa palveluiden käyttäjämääriä tai on kartoittanut asiakaskuntaansa.

Yhteiskäyttöisille testaus- ja kehitysalustoille on selkeä tarve.  Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä piti todennäköisenä, että aikoo käyttää kehittämisalustoja tulevaisuudessa, ja että tämä tarve kasvaa. Yritykset ovat myös kiinnostuneita osallistumaan alustojen kehittämiseen joko omalla rahoituksellaan tai tarjoamalla omia tilojaan, teknologiaa ja laitteita tutkimuksen käyttöön. Yritysten panostus ei kuitenkaan voi olla pääasiallinen rahoituslähde, vaan alustat tarvitsevat myös julkista tukea. Kehittämisalusta ei voi myöskään toimia ilman erityisosaajia – tarvitaan sekä palvelujen markkinoinnin osaajia että teknistä henkilöstöä.

Huippuluokan tutkimusympäristöt akateemiselle tutkimukselle eivät riitä Suomen menestymiseksi, vaan myös yritysten tulee voida hyödyntää niitä omassa kehitystyössään uusien avausten tekemiseksi. Kilpailu korkean lisäarvon tuotteista ja palveluista edellyttää entistä enemmän korkeaa osaamista ja uusinta tietoa, mutta myös alustoja, joissa voidaan testata ja demonstroida uusia palveluita ja tuotteita. Jos Suomesta tällaiset alustat puuttuvat, yritysten innovaatiotoimintaa siirtyy sinne, missä niitä on tarjolla. Voi myös käydä niin, että pienemmät yritykset kuolevat pois markkinoilta innovoinnin puuttuessa. 

USA ja Aasia jo asialla, ehtiikö Suomi EU:n kelkkaan?

Muu maailma on meitä edellä. USA:ssa ja Aasiassa tällaisia uuden teknologian teollistamiseen tähtääviä pilottituotantolaitoksia tuetaan julkisin varoin.  Euroopassakin on herätty. Pian julkaistavassa Euroopan Investointipankin selvityksessä korostetaan rohkeiden teknologiainvestointien tarvetta globaalissa kilpailussa. Kehitteillä on uusia investointi- ja rahoitusmalleja, joilla edistetään yritysten mahdollisuuksia kehittää ja testata uusia ratkaisujaan todellisessa käyttöympäristössä.

Myös EU-tutkimusrahoituksen kotiuttamiseksi elinkeinoelämän uusiutumiseen tähtäävät yhteiskäyttöiset alustat ovat osoittautumassa ehdottoman välttämättömiksi. Tutkimusinfrastruktuureihin ja kehitysympäristöihin liittyviä tavoit­teita, toimintamalleja ja rahoituspohjaa on mietittävä uudelta pohjalta, jotta Suomi olisi kiinnostava kohde kansainvälisille osaajille ja yrityksille.  Tällä asialla alkaa olla kiire!

Pirjo Kutinlahti neuvotteleva virkamies TEM
Leena Sarvaranta, EU-asioiden johtaja VTT Oy

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.