EU-sääntelyssä suurille alustayrityksille tulee muistaa todelliset sääntelyn tarpeet

Suurimmille alustayrityksille valmistellaan parhaillaan sääntöjä EU-alueella toimimiseen. Digimarkkinasäädöksen valmistelu etenee EU:ssa vauhdilla. Suomi selvittää paraikaa Euroopan parlamentin lisäysehdotusten vaikutuksia yrityksiin ja kuluttajiin ja tässä työssä eri sidosryhmien näkemykset ovat tarpeellisia ja tervetulleita.

Komission joulukuussa 2020 antaman, digimarkkinasäädökseksi (Digital Markets Act, DMA) nimetyn asetusehdotuksen valmistelussa on edistytty vauhdilla. Vain vuosi ehdotuksen julkaisusta EU-instituutiot olivat muodostaneet omat kantansa ehdotuksesta. Ehdotuksen sisällöstä käydään paraikaa kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken. 

EU-puheenjohtajamaa Ranskan tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen jo maaliskuun lopulla. Näin rivakalla neuvottelutahdilla asetus voisi astua voimaan jo tämän vuoden lopulla tai vuoden 2023 alkupuolella.

Digimarkkinasäädöksen ensisijainen tavoite on turvata kilpailun säilyminen digitaalisilla markkinoilla estämällä markkinoiden keskittyminen vain suurimpien alustayritysten haltuun. Parinkymmenen asetuksessa säädetyn velvoitteen ja kielletyn käytänteen avulla markkinoiden portinvartijoina toimivat alustayritykset joutuisivat esimerkiksi luovuttamaan yrityskäyttäjilleen tietoja näiden tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjien toiminnasta alustapalvelussa. 

Euroopan parlamentti ehdottaa säädösehdotukseen uusia lisäyksiä

Euroopan neuvoston ja parlamentin näkemyksissä asetusehdotuksesta on yhtäläisyyksiä, mutta neuvoteltavaakin riittää. Euroopan parlamentti on tuonut lisämausteena neuvotteluihin täysin uusia avauksia.

Parlamentti haluaa esimerkiksi kieltää kohdennetun verkkomainonnan ilman sen kohteen suostumusta. Alaikäisille ei verkkomainintaa saisi parlamentin mukaan kohdentaa lainkaan. DMA:n tarkoituksena on kuitenkin digimarkkinoiden kilpailullisuuden edistäminen. Kuluttajiin ja henkilötietoihin liittyvät kysymykset tulee ratkaista niitä koskevan sääntelyn puolella. Lisäksi lainsäädännön tulee aina perustua tarpeeseen ja vaikutustenarviointiin. Euroopan parlamentti ei ole ainakaan vielä esittänyt perusteluja kohdennetun mainonnan kiellon tarpeesta tai arviota sen vaikutuksista. 

Suomalaiset sidosryhmät aktiivisesti mukana säädösvalmistelussa

Mutta mitä mieltä kohdennetun mainonnan kieltämisestä pitäisi yleisesti olla? Saimme arvokkaita näkemyksiä verkkomainontaan ja muihin keskeisiin neuvottelukysymyksiin työ- ja elinkeinoministeriön 4.2.2022 sidosryhmille järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Verkkotilaisuudessa oli osallistujia noin 40:stä eri etujärjestöstä ja yrityksestä, neljästä yliopistosta sekä useista virastoista ja ministeriöstä.

Suomalaisen elinkeinoelämän edustajien mukaan verkkomainonnan kohdentaminen on ratkaisevaa erityisesti pienemmille yrityksille markkinoille pääsemiseksi. Myös kuluttajat hyötyvät kohdennetusta mainonnasta paremmin räätälöidyn verkkosisällön ja digitaalisen kokemusten kannalta. 

Uusien lisäysten ohella parlamentti on ehdottanut lyhennyksiä asetuksen määräaikoihin. Parlamentin ehdotuksen mukaan yritysten tulee soveltaa uusia sääntöjä kahden kuukauden kuluttua niiden asettamisesta. Sidosryhmät taas korostivat, että velvoitteiden soveltamiseen tulee antaa vähintään puoli vuotta aikaa. Sidosryhmien mukaan velvoitteet vaativat teknisiä toteutuksia, joiden toteutukseen kaksi kuukautta on liian lyhyt aika.

Kummastusta herätti myös Euroopan parlamentin ehdottama 20 prosentin enimmäissakko velvoitteiden noudattamatta jättämisestä. Komission ja neuvoston ehdottama sakon suuruus, enintään 10 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, on sekin jo korkea.

Suomen ketterän EU-neuvotteluihin valmistautumisen perusta on etu- ja kansalaisjärjestöjen pitäminen tiiviisti säädösvalmistelussa mukana heti alusta alkaen. Saimme keskustelutilaisuudessa sidosryhmiltä kiitosta ajantasaisestä yhteydenpidosta pitkin DMA-valmistelua. Saamapuolella avoimessa keskustelussa olemme mielestämme kuitenkin me ministeriössä. Siispä iso kiitos sidosryhmien edustajille ja asiantuntijoille perustelluista kommenteistanne uuteen sääntelyyn! 

Hannele Timonen, johtava asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö