Hyppää sisältöön

Nuorten saatteleminen työuralle on parasta kasvupolitiikkaa

työ- ja elinkeinoministeriö
Elina Pylkkänen
Julkaisuajankohta 25.1.2022 8.23
Kolumni
Elina Pylkkänen

Vertailevat kansainväliset tilastot kertovat, että korkein työllisyysaste saavutetaan ikäluokassa 25–54-vuotiaat. Tätä ikäkautta kutsutaankin parhaaksi työiäksi (prime age workers). Parhaassa työiässä olevien työllisyys heittelehtii kaikkein vähiten talouden suhdanteiden mukaan, kun nuoremmat ja vanhemmat ryhmät näyttäisivät sen sijaan olevan työmarkkinoiden joustava puskuri. Ilmiö näkyy myös TEMin tuoreissa työllisyysluvuissa, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Näemme puskuri-ilmiön konkreettisesti loppuvuoden 2021 tilastoissa. Talouden noususuhdanteen siivittämänä työllisyys on noussut molemmissa ikäpäädyissä hienosti ja pitkäaikaistyöttömyyden uhka on helpottanut. 

Joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli TEMin työllisyyskatsauksen mukaan 31 200, mikä on 12 600 vähemmän kuin vuosi sitten. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 77 000, mikä tarkoittaa työttömyyden laskeneen vuodessa 11 300 hengellä. 

1990-luvun laman pitkä varjo näkyy yhä

Tämä on lohdullista, sillä etenkin nuorten pitkäaikaistyöttömyys saattaa olla kohtalokasta. 1990-luvun lamassa nuorten pääsy työelämään oli esimerkiksi todella vaikeaa, ja tämän ikäryhmän työuraan ja tulokehitykseen jäi tutkimusten mukaan pysyvä lovi. Monet myös syrjäytyivät työelämästä kokonaan. Näitä ihmisiä on vaikea enää tavoittaa erilaisilla sote- tai työllisyystoimenpiteilläkään.   

Ensi askeleet työelämään ovat ratkaisevan tärkeitä. Onneksi näitä askelluksia avitetaan jo peruskoulussa työelämään tutustumisjaksoilla. Ammatti- ja korkeakouluopintoihin sisältyvät työharjoittelujaksot, jotka suoritetaan oikeissa töissä ja työpaikoissa. 

Myös kesätyöt tasoittavat nuorten tietä työmarkkinoille. Tänä vuonna opiskelijoita yllytetään vielä laajemminkin osa-aikatyöhön, kun opintotuen tulorajoja korotetaan 25 prosentilla siten, että lisätienestejä voi ansaita aiempaa vapaammin ilman opintotuen takaisinperintää

Etelä-Euroopan hurjat nuorisotyöttömyysluvut

Mutta eihän sille tosiasialle voi ummistaa silmiään, että Eurostatin tilastot kertovat karua kieltä nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyydestä (linkki). Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa nuorten työttömyysaste on yli 30 %. Mittaus suoritetaan vertailtavuuden ja yhteismitallisuuden vuoksi samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Suomen lukema on vajaat 20 % ja Ruotsin peräti 25 %. 

Onneksi luvut eivät ole koko totuus!

Suomalaisnuorista viidennes ei siis ole työttömänä, vaan työmarkkinoille tarjolla olevista nuorista viidennes on EU-tilaston mukaan työttömänä. Itse asiassa vain 5 % on siis työtä vailla, sillä suurin osa tästä ikäluokasta on vielä opiskelemassa tai varusmiespalvelussa. 

Työttömyysaste lasketaan eri väestöpohjasta kuin työllisyys. Työttömyysaste saadaan laskemalla työttömien osuus työllisten ja työttömien yhteismäärästä ikäluokassa. Työllisyysaste puolestaan lasketaan suhteuttamalla työssä olevien määrä saman ikäluokan väkilukuun. Työttömyysasteen laskennassa jakaja on siten pienempi.        

Nuoret työllistyvät yleensä nopeasti 

Huojentavaa on, että TEMin työllisyyskatsauksen mukaan nuorten työttömyyksistä 61,1 prosenttia päättyi tammi-joulukuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä.

Ero Eurostatin ja Tilastokeskuksen lukuihin selittyy mittaustavan ja määritelmien erolla. TEMin tilasto kertoo TE-toimistoon kirjautuneiden työttömien työnhakijoiden osuuden, mutta Eurostatin korkeampi lukema perustuu haastattelututkimukseen, jolloin myös opiskelijoiden piilotyöttömyys tulee esille. EU-tilasto kertoo siis siitä, että nuoret ovat halukkaita tekemään työtä opintojensa ohessa.

Pitkäjänteinen politiikka kasvattaa talouden tuotantopotentiaalia 

Nuorten tilannetta on ajateltava aina pidemmällä horisontilla. Työttömyyttä ja varsinkin syrjäytymistä on ennaltaehkäistävä suhdanteista riippumatta koulutus- ja työllisyyspolitiikalla. Hyvä pohjakoulutus, olipa se sitten ammatillinen tai teoreettisempi, on paras suoja työttömyydeltä ja kasvattaa samalla myös talouden tuotantopotentiaalia. 

Osaava työvoima on lopultakin Suomen kaikkein tärkein luonnonvara ja viennin edistäjä! 

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri

 
Sivun alkuun