Toimiva energiahuolto on elintärkeä yhteiskunnan toimivuuden, muun muassa viestinnän ja kuljetusten kannalta. Koronavirustilanteessa sähkön, lämmön ja polttoaineiden saatavuudessa ei Suomessa ole välittömiä ongelmia.

Energiamarkkinat toimivat kaikilta osin normaalisti. Euroopan talouselämän hidastuessa sähkön ja päästöoikeuksien hinta on kuitenkin laskenut. Globaaleilla markkinoilla myös raakaöljyn hinta on tällä hetkellä alhainen. Nämä hintatekijät voivat omalta osaltaan helpottaa syvenevän korona-taantuman taittamista.

Öljytuotteita on valtion varmuusvarastoissa sekä yritysten velvoite- ja muissa varastoissa tarvittaessa usean kuukauden tarpeisiin. Kivihiiltä ja muita kiinteitä polttoaineita on samoin varastoissa, mukaan lukien ydinvoimalaitosten tarvitsema tuore ydinpolttoaine. Maakaasua tuodaan putkissa sekä Venäjältä että Baltiasta, ja myös nesteytetty maakaasu liikkuu laivoilla maahamme normaaliin tapaan.

Sähkön toimitusvarmuus on luonteeltaan ajantasaista – kysynnän ja tarjonnan on oltava joka hetki tasapainossa, joten sähkön kanta- ja jakeluverkon sekä suurimpien voimalaitosten keskeytymätön toiminta on tärkeää. Pohjoismaiden ja Baltian yhteiset alueelliset sähkömarkkinat eivät ole uhattuna viruksen takia, mikä vähentää osaltaan suurhäiriön riskiä.

Sama riskit kuin muuallakin – uhkana henkilöstön sairastuminen

Suoraviivaisin koronaviruksen aiheuttama riski on yksittäisten energia-alan valvomoiden henkilökunnan yhtäaikainen sairastuminen tai karanteeni. Tärkeintä riskin vähentämiseksi on yritysten ja laitosten oma varautuminen henkilöstön ja toiminnan osalta – hajauta ja hallitse!

Valmiuslain toimeenpanossa on otettu huomioon yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstö. Koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus järjestetään poikkeuksellisesti niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät näillä aloilla.

Yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla toimiva henkilöstö on määritelty hallinnonaloittain. Työ- ja elinkeinoministeriön sektorilla kriittisiksi aloiksi on määritelty muun muassa sähkö-, lämpö- ja polttoainehuolto, mukaan lukien siirto ja jakelu sekä ydin- ja säteilyturvallisuus.

Energia-alaa ei kuitenkaan koske valtioneuvoston 17.3.2020 valmiuslain nojalla antama asetus, jolla pystytään reagoimaan virusepidemiasta aiheutuvaan henkilöstöpulaan eräissä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Järjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. Tätä asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Epidemian pitkittyessä toimitaan tilanteen mukaan

Koska nykyisten poikkeusolojen kestoa voidaan vain arvailla, on energia-alan kaikkien osapuolten reagoitava joustavasti tilanteen mukaan. Esimerkiksi laitosten huoltoseisokkien ajoitusta ja laajuutta on nyt pohdittava tarkkaan. Varaosien saaminenkin voi hidastua, vaikka tavarakauppa pääsääntöisesti toimiikin.

Pidemmällä aikavälillä yksi avainkysymys on vain ulkomailta saatavaa erityisosaamista edellyttävien huoltojen ja korjausten hoitaminen. Tiettyyn rajaan saakka on tarpeen mahdollistaa tällaisen välttämättömän työvoiman maahanpääsy, mutta ensisijainen tavoite on kuitenkin koko ajan epidemian rajaaminen. Haastava tilanne edellyttää kuitenkin kaikilta toimijoilta harkintaa ja vastuullisuutta.

Olen varma, että meiltä Suomessa löytyy nimenomaan näitä ominaisuuksia. Yritysten ja viranomaisten yhteistyöllä on huoltovarmuusalalla pitkät perinteet ja toimivat väylät. Aivan keskeisissä rooleissa ovat Huoltovarmuuskeskus ja kumppanuuteen perustuva Huoltovarmuusorganisaatio. Energian saannin varmuutta turvaavat energiahuoltosektorin alla voimatalouspooli ja öljypooli. Elintärkeää työtä.

Riku Huttunen, ylijohtaja, TEM:n energiaosasto

Katso myös: Kysymyksiä ja vastauksia energiasta ja huoltovarmuudesta