Markkinavalvonnan uudistamisen ensimmäisen aallon laineet lyövät jo lähelle rantaa, kun hallitus antoi 5.10.2020 eduskunnalle esityksen markkinavalvontalain muutoksista. Kyse on merkittävästä esityksestä, jolla kansallisia markkinavalvonnan rakenteita muutetaan vastaamaan uutta EU:n markkinavalvonta-asetusta. Hallitus ehdottaa muun muassa, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto – tuttavallisemmin Tukes – ottaisi tehtäväkseen toimia markkinavalvonnan yhteyspisteenä Suomessa.

Toimiva markkinavalvonta on yksi EU:n sisämarkkinoiden peruspilareista. Markkinavalvonnalla varmistetaan, että EU:ssa markkinoidut tuotteet eivät vaaranna kuluttajien terveyttä tai turvallisuutta sekä täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tehokas markkinavalvonta edistää tasapuolisia kilpailuolosuhteita, kun samat pelisäännöt pätevät kaikkiin, jotka asettavat tuotteensa unionissa markkinoille.

Yhteyspisteenä Tukesilla olisi entistä huomattavampi rooli sekä kansallisessa että EU-tasolla tehtävässä markkinavalvontayhteistyössä. Yhteyspiste muun muassa huolehtisi yhteisestä kannanmuodostuksesta muiden kansallisten markkinavalvontaviranomaisten kesken sekä edustaisi tätä yhteistä kantaa Euroopan komission perustamassa verkostossa. Näitäkään uudistuksia ei tehdä viranomaisten itsensä vuoksi. Päällimmäisenä tavoitteena on vahvistaa entisestään sitä, että kaikki markkinoilla toimivat voivat luottaa siihen, että markkinavalvonta toimii samalla tavalla kaikkialla Euroopassa ja on tehokasta. Näin luodaan yhä parempia edellytyksiä sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle.

Markkinavalvonnan sääntely tuodaan tähän päivään

Tavoitteita yhdenmukaisesta markkinavalvonnasta ja sisämarkkinoiden tehokkaasta toiminnasta palvelee myös markkinavalvonnan uudistamisen toinen aalto. Toisessa aallossa keskitytään siihen, että kansalliset markkinavalvontaa koskevat normit vastaavat modernia sääntelykehystä, joka EU:n markkinavalvonta-asetuksella on luotu. Esimerkiksi toimitusketjujen monimutkaistuminen ja verkkokauppa ovat edellyttäneet uusia valtuuksia markkinavalvontaan.

Toisessa aallossa valmistelu nojaa siihen pitkäjänteiseen työhön, jota Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on tehty markkinavalvonnan sääntelypuitteiden sujuvoittamiseksi. Vuodesta 2017 voimassa ollut horisontaalinen markkinavalvontalaki asettaa hyvät lähtökohdat modernisoidun EU-asetuksen noudattamiselle. Säädösmuutoksia kuitenkin tarvitaan sekä markkinavalvontalakiin että erilaisiin tuotteiden vaatimuksia säänteleviin erityislakeihin.

Tämän lainsäädäntötyön aktiivisin vaihe ajoittuu seuraaviin kuukausiin. Työtä tehdään useissa ministeriöissä. Samoin myös työ- ja elinkeinoministeriön asettama ministeriöiden välinen koordinaatioryhmä jatkaa työtään. EU:n jäsenvaltiot ovat yhdessä Euroopan parlamentin kanssa asettaneet uusien säännösten noudattamiselle hyvin kunnianhimoisen aikataulun. Jäsenvaltioissa kaiken on oltava valmiina 16.7.2021, kun asetuksen soveltaminen alkaa. Tätä ennen markkinavalvontalain muutokset ja siihen liittyvät useat muut lakimuutokset on viimeisteltävä eduskunnalle annettaviksi ja sen jälkeen saatettaviksi voimaan.

Ja kuten sanottua, kaiken työn tavoitteena on modernimpi ja selkeämpi toimintaympäristö kuluttajille ja yrityksille.

hallitusneuvos Mikko Holm, työ- ja elinkeinoministeriö