Työ- ja elinkeinoministeriössä on kevään aikana päivitetty Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta. Päivitettyä tiekarttaluonnosta eli Suomen uutta matkailustrategiaa on mahdollista kommentoida 31.5.2019 asti. Matkailustrategia on matkailutoimijat yhteen kokoava väline, minkä johdosta päivitysprosessissa halutaan kuulla laajasti eri sidosryhmien näkemyksiä.

Kevään aikana päivitystyötä koskevissa keskusteluissa nousi esille matkailun nimittäminen teollisuudeksi. Myös Kestävän matkailun SYKe-ohjelmaa hallitusneuvotteluihin valmistellessamme huomasimme, että eräässä luonnoksessa käytimme matkailusta ristiin ja rinnakkain useita käsitteitä: elinkeino, liiketoiminta, liiketoiminta-ala, palveluala, sektori, ala, teollisuus, politiikkasektori, ilmiö. Rakkaalla lapsella on monta nimeä kontekstin mukaisesti käytettäväksi.

Kokonsa puolesta matkailua voitaisiin nimittää teollisuudeksi. Matkailun kokonaiskysyntä on 15 miljardia euroa ja matkailun suora bruttokansantuoteosuus lähes 3 prosenttia. Alan 28 500 yritystä työllistävät yli 140 000 henkilöä eli 5,5 prosenttia Suomen työllisistä. Työllistävyyden merkittävyyttä korostaa, että 30 prosenttia työllisistä on alle 26-vuotiaita. Matkailu on alueellisesti merkittävä elinkeino Suomessa; paikkasidonnaisena alan työpaikkoja ja paikallisesti tehtyä kehittämistyötä ei voi siirtää muualle.

Vuonna 2017 matkailu tuotti yli 5 prosenttia Suomen vientituloista. Palveluiden vientituloista matkailuvienti yltää jo yli 17 prosenttiin

Elinkeinona matkailua on kuitenkin virheellistä suoraviivaisesti rinnastaa teollisuuteen.Toimintatavat ja toiminnan tarvitsemat edellytykset ovat erilaisia. Matkailutyöntekijät tekevät vaativaa asiakaspalvelutyötä, jossa vaaditaan vankkaa käytännön taitojen osaamista ja vahvaa empatiakykyä. Johtamisessa edellytetään liiketoimintaosaamisen ja alan toimintatapojen tuntemuksen rinnalla avarakatseisuutta, uudistumiskyvykkyyttä ja ketteryyttä vastata maailman geopoliittisista muutoksista aiheutuviin suhdannevaihteluihin. Pahitteeksi ei ole, jos ymmärtää myös matkailun vaikuttavuutta yhteiskuntaan taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiokulttuurisesti. 

Matkailu on suuren potentiaalin omaava palveluala ja kasvava vientitoimiala. Vuonna 2017 matkailu tuotti yli 5 prosenttia Suomen vientituloista. Palveluiden vientituloista matkailuvienti yltää jo yli 17 prosenttiin, mikä tarkoittaa matkailun olevan kolmanneksi suurin palveluviennin ala vuonna 2017. Euromääräisesti tarkasteltuna matkailuvienti oli 4,6 miljardia euroa ja kasvoi 27 prosenttia vuodesta 2016. Matkailuviennin kasvu oli selvästi muuta palveluvientiä nopeampaa, sillä ilman matkailuvientiä palveluvienti kasvoi noin 6 prosenttia.

TEM:n tehtävänä on Suomen matkailupolitiikan koordinointi. Tehtävä painottaa matkailuyritysten toimintaedellytysten kehittämistä, matkailutyöllisyyden edistämistä ja matkailun myötä tulevan alueellisen hyvinvoinnin mahdollistamista. Koordinoinnissa ydintehtävänä on kuitenkin yhteistyö, mikä on huomioitu jo matkailustrategian nimessä, ”Yhdessä enemmän”.

Suomen matkailun kestävän kasvun ja uudistumisen näkökulmasta keskeistä on koko matkailualan yhteistyö. Matkailuyritykset tarvitsevat tuekseen verkostoja, kehitys- ja koulutusorganisaatioita sekä viranomaisia. Koko alaa tarvitaan myös, kun pohditaan matkailun vaikuttavuutta yhteiskunnassamme. Yhdessä voimme myös kertoa aiempaa vahvemmin palvelualojen merkityksestä Suomen yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä ja matkailun merkityksestä osana palvelualojen kehittämistä ja vientiä.

Sanna Kyyrä, johtava asiantuntija, TEM