Kasvupalveluita voidaan uudistaa myös toiminnallisin muutoksin
Vaikka kasvupalvelu-uudistuksen lait eivät etenisi tällä hallituskaudella, kasvupalvelupilotit käynnistetään joka tapauksessa. Osa kasvupalvelupiloteista voidaan toteuttaa täysin suunnitelmien mukaisesti; osaa joudutaan muokkaamaan niin, että ne vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Työnhakijoiden palvelut ja yrityksille suunnatut elinkeinopalvelut kaipaavat uudistamista, jotta ne vastaavat aiempaa paremmin asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin. Kasvupalveluita pitää kehittää, toteutettiinpa ne sitten osana maakuntauudistusta tai joistakin muista lähtökohdista.
Oletuksena uudistuksen toteuttamisessa oli, että kasvupalvelulainsäädäntö sekä pilotit mahdollistava lainsäädäntö olisi käsitelty eduskunnassa vuoden 2018 puolella. Tällöin kasvupalvelupilotit olisivat olleet suora jatkumo vuoden 2018 lopussa päättyneille alueellisille kuntapohjaisille työllisyyskokeiluille. Väitteet siitä, että työllisyyskokeilujen asiakkaat putoavat tyhjän päälle, eivät kuitenkaan pidä paikkaansa: asiakkaat palautuivat TE-toimistoihin, joissa he saavat palvelua aivan kuten tuhannet muut asiakkaat joka puolella Suomea.
Sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitysten pitkittyneen käsittelyn vuoksi eduskunta ei ole pystynyt käsittelemään kasvupalveluihin liittyviä lakeja ennakoidussa aikataulussa, mikä on harmillista mutta ymmärrettävää ruuhkautuneen tilanteen vuoksi.
Jos kävisi niin, ettei eduskunta ehtisi hyväksyä lakimuutoksia, voidaan kasvupalvelupilotit kuitenkin käynnistää. Alueellisista kuntapohjaisista työllisyyskokeiluista saatuja kokemuksia hyödynnetään aina, kun se on piloteissa mahdollista.
Kunnista tuleekin tärkeitä yhteistyökumppaneita lähes kaikissa piloteissa. Etenkään allianssipilotteja ei kannattaisi lainkaan käynnistää ilman kuntien voimakasta sitoutumista. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan pilotit ovat oivia esimerkkejä tämän kaltaisista piloteista, joissa pilotin suunnitteluvaiheessa valtio-kuntayhteistyön hyödyt ovat tulleet esiin.
Myös nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa asiakkaiden palvelun parantamisen sekä eri viranomaisten ja palveluntuottajien välisen yhteistyön. Palveluja voidaan kehittää toiminnallisin muutoksin nykyisen lainsäädännön puitteissa