Työpoliittinen aikakauskirja 2/2021 julki – aiheina muun muassa rekrytointisyrjintä ja työvoiman saatavuusongelmien kehitys
Vuoden toinen Työpoliittinen aikakauskirja on julkaistu. Artikkelien aiheina ovat rekrytointisyrjintä, työvoiman saatavuusongelmien kehitys pandemiavuonna 2020, työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin ja Tilastokeskuksen työolotutkimuksen erot ja yhtäläisyydet sekä itsemyötätunnon soveltaminen asiantuntijatyössä.
Tasa-arvoisten mahdollisuuksien työnantajat haussa
Syrjimättömyys on rekrytoinnissa tärkeä tekijä. Rekrytointisyrjintä aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita, kun tehtävään parasta ei syystä tai toisesta palkata.
– Suomessa ei ole kuitenkaan kovin yleistä mainita työpaikkailmoituksessa tasa-arvoisten mahdollisuuksien työnantajasta, moninaisuuteen sitoutumisesta tai inkluusiosta, toteaa aikakauskirjan päätoimittaja, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen pääkirjoituksessaan.
Rekrytointisyrjintä nousee esiin myös Simo Mannilan, Anu Castanedan, Marianne Laalon ja Hannamaria Kuusion Suomen romaneita ansiotyössä käsittelevässä artikkelissa. Artikkelissa romanien työelämään osallistumista selittäviä tekijöitä ovat koulutustaso ja osaaminen, romanikulttuuriin liittyvät tekijät sekä syrjintä.
– Hyviin kokemuksiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, kirjoittavat toteavat.
TEM:n ja Tilastokeskuksen tutkimusten erot ja yhtäläisyydet tarkastelussa
Räisänen ja Mika Tuomaala tarkastelevat työvoiman saatavuusongelmien kehitystä pandemiavuonna 2020. Tilastokeskuksen otantapohjaisen työnantajahaastattelun perusteella työvoimapula laski vain niukasti, kun taas kattavaan rekisteriaineistoon pohjautuvan Ammattibarometrin perusteella työvoimapula helpottui selvästi.
– Pandemiakriisi ei vaikuttanut tavanomaisen taantuman tavoin, vaan työvoiman saatavuusongelmat ovat joillain aloilla ja alueilla kasvaneet, Räisänen ja Tuomaala toteavat artikkelissaan.
Marianne Keyriläinen ja Maija Lyly-Yrjänäinen käsittelevät artikkelissaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin ja Tilastokeskuksen työolotutkimusten eroja ja yhtäläisyyksiä. Molemmat tutkimukset osoittavat työelämän laadun kehittyneen monilta osin myönteisesti. Kehittymismahdollisuudet ovat kohentuneet, minkä lisäksi avoimuus ja kannustus, joustavat työaikajärjestelyt sekä etätyöt ovat yleistyneet. Työ kuitenkin kuormittaa yhä sekä henkisesti että fyysisesti.
Lisäksi Liisa Komulainen esittelee artikkelissaan itsemyötätunnon käsitteen ja pohtii sen soveltamista asiantuntijatyössä. Itsemyötätunnolla eli emotionaalisesti myönteisellä asenteella itseään kohtaan on havaittu olevan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
Lisätiedot:
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, p. 0295 047 118