Toimialaraportti: Uusiutuvan energian EU-maali vuodelle 2020 alkaa olla saavutettu
EU:n Suomelle vuonna 2008 asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran virallisesti jo vuonna 2014. Kansallisesti tätä maalia siirrettiin pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa jo 50 prosentin käyttötavoitteeseen 2020-luvulla. Energiaomavaraisuuden osalta tavoite on nyt 55 prosenttia.
– Vuonna 2015 fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 % ja uusiutuvan energian vastaavasti 35 %. Vuoden 2016 lopulla tilanne kääntynee päinvastaiseksi ja uusiutuvien käyttöosuus ohittaa fossiilisten energianlähteiden osuuden, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm Tampereella 24.10.2016 julkaistussa Uusiutuvan energian toimialaraportissa.
Uusiutuvan energian osuus on noussut siitä huolimatta, että hakkeen kulutus on ollut laskussa kolme viimeistä vuotta. Uusiutuvan energian tuotannosta 73 prosenttia on silti peräisin puuraaka-aineesta. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon vuonna 2015 kahdeksan miljoonaa kuutiota. Huippuvuonna 2013 haketta käytettiin 8,67 miljoonaa kuutiota. Hakkeen käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä on 13,5 miljoonaa kuutiota. Hakkeen käytön vähentymiseen on vaikeuttanut alan yrittäjien taloutta ja työmahdollisuuksia. Samalla hakkuriyrittäjien talous- ja tulevaisuudennäkymät ovat synkentyneet merkittävästi.
Puuenergian käyttöä lisäävät investoinnit tuovat alan yrittäjille valoa ja toivoa tuleville vuosille. Vuonna 2017 starttaavat Äänekosken biotuotetehdas ja Naantalin monipolttoainelaitos lisäävät puun hankintaa jo kuluvana vuonna. Investointien ketju jatkuu Lahden energian Kymijärvi III-laitoksen rakennusinvestoinnilla. Useita muitakin biojalostamoita on suunnitteilla.
Suurinvestointien polttoaine- ja raaka-aine on oltava kotimaista. Näin myönteiset vaikutukset aluetalouteen ovat mahdollisimman suuret, vaikka EU-tavoitteiden laskennassa polttoaineen alkuperällä ei olekaan merkitystä. Tuontiraaka-aineiden osuudet lisäävät uusiutuvan energian kertymää matemaattisesti aivan samalla tavalla.
Vuonna 2015 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 7,8 miljardilla eurolla. Eniten energiatuotteita tuotiin Venäjältä, raakaöljynä, luonnonkaasuna ja sähkönä). Venäjän osuus tuonnin arvosta oli noin 60 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 3,7 miljardilla eurolla. Viennin supistuminen oli merkittävintä öljytuotteissa. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 85 prosenttia.
Kehittyvien uusiutuvan energian tuotantomuotojen osuudet erottuvat jo selvästi koko energiapaletista. Osuuttaan kasvattavat lämpöpumput, kierrätyspolttoaineet sekä liikenteen biopolttoaineet ja tuulivoima.
Tulevina vuosina näiden muiden tuotantomuotojen merkitys kasvaa edelleen. Maailmalla erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian kehitys on nopeaa. Taustalla on energiamurros, jossa fossiilisen energian hyödyntämisestä siirrytään uusiutuvaan energiaan. Merkittävimmät muutoksen ajurit ovat energiantuotannon alhaiset muuttuvat kustannukset, päästöttömyys, energian varastointimahdollisuus sekä teknologisen kehityksen mahdollistama yleinen markkinahintatason lasku.
Tampereella julkistettiin myös uusiutuvan energian Pk-toimialabarometri. Kumpikin raportti on 24.10. lähtien verkossa osoitteessa www.toimialaraportit.fi.
Lisätiedot:
toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen, ELY-keskus, puh. 040 086 4945
kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, TEM, puh. 050 040 5459