TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan työ- ja elinkeinoministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Team Finland -verkoston kehittäminen oikealla tiellä

Petri Peltonen Julkaisupäivä 1.3.2017 15.30 Blogit

Petri PeltonenTänään julkistettiin vertailuselvitys kolmen maan viennin ja kansainvälistymisen edistämismalleista ja hyvistä käytännöistä. Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Selvityksessä verrattiin Team Finland -verkoston toimintamallia Alankomaiden, Ruotsin ja Tanskan viennin ja kansainvälistymisen edistämistoimiin. Jokaisessa verrokkimaassa on käytössä verkostomainen lähestymistapa viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Samalla pyrittiin löytämään hyviä käytäntöjä oman toimintamme kehittämiseksi.  

Team Finlandin kehittämistä pohtiva työryhmä sai tutkimuksesta ennakkotietoa jo loppusyksystä. Siksi osaa tutkimuksessa esiin nostetuista suosituksista on jo peilattu vireillä olleisiin uudistuksiin. Muun muassa selvityksessä suositellut palvelusetelit ovat jo käytössä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia.

Tekesin myöntämän innovaatiosetelin kysyntä on ollut suurta ja Team Finland Explorer -rahoituksen käyttöönotto on päässyt hyvään alkuun. Toteutettujen toimien listaan voi laskea myös jo kansallisen ja alueellisen tason aiempaa tiiviimmän yhteistyön sekä kansainvälisen asiantuntijapoolin vahvistamisen suomalaisyritysten kansainvälistymisoperaatioiden tueksi.

Vuoden alusta tehtävissään on aloittanut 16 alueellista Team Finland -koordinaattoria, jotka vastaavat esimerkiksi maakunnallisten palvelukokonaisuuksien rakentamisesta ja hankinnasta yhteistyössä paikallisten Team Finland -kumppanien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kahdessa maakunnassa rekrytointi on vielä kesken. Tulevan maakuntauudistuksen myötä mallia kehitetään edelleen. Selvitys listaa yhdeksi Team Finland -verkoston onnistumisen edellytyksistä selkeästi määritellyn vastuunjaon kansallisen ja alueellisen tason välillä.

Kansainvälistä asiantuntijapoolia on niin ikään on vahvistettu. Keskuskauppakamari, Saksan teollisuus- ja kauppakamareiden keskusjärjestö ja Saksalais-suomalainen kauppakamari allekirjoittivat 15.2.2017 sopimuksen, jonka myötä suomalaisyritykset pääsevät käyttämään vientiponnisteluissaan Saksan laajan Kauppakamariverkoston palveluita eri kohdemarkkinoilla. Finpron vedolla koottava avoin kaupallisten asiantuntijoiden markkina- ja toimialakohtainen konsulttirekisteri julkistetaan maaliskuussa yritysten hyödynnettäväksi.

Verrokkimaissamme tarjotaan yrityksille kansainvälistymiseen ja viennin käynnistämiseen erilaisia ohjelmia. Osa näistä on maksullisia ja osaan on tiukka valintaprosessi. Ohjelmatoiminnalla tunnutaan saavan aikaan hyviä tuloksia. Suomessa Team Finland kasvuohjelmissa on hyvin paljon samoja piirteitä, mutta niiden osallistujajoukko on merkittävästi laajempi. Ohjelmatoimintaa ollaan uudistamassa niin, että Tekesin ja Finpron kasvuohjelmista muodostetaan yhteisiä teemakohtaisia kokonaisuuksia. Samalla ohjelmien palveluita kehitetään. Siinä benchmarkista saatavat ideat ovat hyödyllisiä.

Nostan selvityksestä esiin kolme keskeistä seikkaa, joihin pyrimme vastaamaan kevään aikana.

Tutkimuksen perusteella näyttää selvältä, että Suomen resurssit ovat ulkomailla heikommat kuin verrokkimailla. Tanskassa ja Alankomaissa viennin ja investointien edistäminen on organisoitu osaksi ulkoministeriöiden toimintaa. Esimerkiksi Tanskassa edustustoille on asetettu selkeät tulostavoitteet yritysten palvelulle, ja tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan.

Verrokkimaissamme näyttää aluetoimijoiden rooli olevan vahvempi ja systemaattisemmin ohjattu kuin Suomessa.  ELY-keskusten ja TE-toimistojen, kehittämisyhtiöiden ja muiden paikallisten yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien rooli yritysten kansainvälistymisen valmiuksien ja ensiaskeleiden tukemisessa pitää saada paremmin hyödynnetyksi. Tässä uusien Team Finland  -koordinaattoreiden sekä kumppaniverkoston rooli tulee olemaan merkittävä.

Team Finlandin kehittämisessä pitää kiinnittää enemmän huomiota strategisen tason kysymyksiin. Erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa vientistrategioilla on tärkeä toimintaa ohjaava vaikutus. Suomessa strateginen painopiste on kohdistunut viime vuosina ensisijaisesti toimintamallin kehittämiseen ja operatiiviselle tasolle. Tarvitsemme jatkossa aiempaa vahvemman strategisen otteen; strategiassa on hahmotettava terävästi panostusalueet sekä kohdemaat.

Team Finland -toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamista pohtivan työryhmän työ valmistuu hallituksen puolivälitarkasteluun mennessä. 

Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, TEM

Lisää kommentteja