Jakamistalous luo uusia mahdollisuuksia, mutta haastaa viranomaiset ja säädösympäristön
Jakamistalous tarjoaa uusia mahdollisuuksia kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille. Uudet innovatiiviset toimintamallit kuitenkin haastavat nykylainsäädännön, toteaa jakamistalouden virkamiesverkosto 8.12.2017 julkaistussa selvityksessä.
Jakamistalouden uudet toimintamallit haastavat säädösympäristöä esimerkiksi markkinoillepääsyn vaatimusten, verotuksen, työn ja kuluttajansuojan osalta. Aina ei ole selvää, minkä lainsäädännön piiriin uudenlaiset toimintamallit kuuluvat tai mitä lakisääteisiä velvoitteita missäkin tilanteessa pitäisi hoitaa.
Keskustelua sekoittaa myös käsitteiden moninaisuus, sillä jakamistalouden piiriin voidaan katsoa kuuluvan monenlaista toimintaa. Verkosto huomauttaakin, että vaikka jakamistaloudessa tyypillisesti ajatellaan olevan kyse yhteisöllisestä ja voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta, osa jakamistaloudesta on liiketoimintaa.
Riskinä on, että jakamistalouden hyödyt jäävät saavuttamatta, jos säädösympäristö on niin epäselvä, että uudenlaista toimintaa ei uskalleta aloittaa eikä uudenlaisia palveluja käyttää. Jakamistalouden kehittymistä tulisi virkamiesselvityksen mukaan pyrkiä ohjaamaan siten, että kaikki osapuolet tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa, eikä jakamistalous muodostu epäviralliseksi ja harmaalla alueella olevaksi toiminnaksi.
Verkkosivusto jakamistalouden tueksi
– Selvityksessä ehdotetun mukaisesti TEM perustaa julkishallinnon yhteisen jakamistalouden infosivuston, jonne on tavoitteena koota eri viranomaisten ohjeistusta jakamistalouteen liittyvästä lainsäädännöstä ja eri lakisääteisistä velvoitteista, kertoo kansliapäällikkö Jari Gustafsson työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Sivuston on tarkoitus palvella sekä yksittäisiä kansalaisia että yrityksiä sekä samalla myös esimerkiksi kuntien viranomaisia.
Jakamistalous nostaa esiin työnteon tapojen muuttumisen; lisää joustavuutta yrittäjyyden ja palkkatyön välillä liikkumiseen
Jakamistalous on Suomessa vielä suhteellisen pientä. Jakamistalous nostaa kuitenkin esiin tärkeitä kehittämiskohteita, jotka liittyvät laajemmin yhteiskunnan ja esimerkiksi työnteon tapojen muuttumiseen. Työtä tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän yrittäjämäisesti tai erilaisina toimeksiantoina, ehkä perinteisen työsuhteen rinnalla. Verkosto toteaa, että olisi tärkeää etsiä konkreettisia keinoja joustavoittaa liikkumista yrittäjyyden ja palkkatyön välillä siten, ettei byrokratia muodostu erilaisten työmahdollisuuksien esteeksi. Lisäksi erilaisten lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen pitäisi tehdä myös mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi.
– Jos ihmiset pystyvät yhä enemmän ostamaan ja tarjoamaan palveluja erilaisten älypuhelinsovellusten kautta, olisi hienoa, jos tulevaisuudessa pystyisimme asioimaan esimerkiksi verottajan suuntaan vastaavalla tavalla, kansliapäällikkö Gustafsson huomauttaa.
Osa jakamistalouden haasteista on sellaisia, että niiden ratkaiseminen edellyttää selvitystyön jatkamista. Lisäselvitystä tarvitaan siitä, millaisin toimin voitaisiin ennalta ehkäistä harmaan talouden syntymistä, miten ratkaista esiin nousseita verotuksellisia haasteita ja miten tuoda jakamistalous virallisen tilastoinnin piiriin. Tärkeää olisi myös arvioida vaihtoehtoja ammattimaisen ja ei-ammattimaisen majoitustoiminnan välisen rajanvedon selkeyttämiseksi.
Lisätiedot:
johtava asiantuntija Anu Laitinen, TEM, p. 029 504 7164
hallitusneuvos Susanna Siitonen, TEM, p. 029 504 8932