Hallituksen puoliväliriihestä uudistetut työllisyys- ja yrittäjyyspaketit

Hallituksen puoliväliriihessä päätettiin lisätoimia ja panostuksia moniin työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleviin asiakokonaisuuksiin. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. TEM tiedottaa sisällöistä omalta osaltaan tarkemmin perjantaina 28.4.

Uudistettujen työllisyys- ja yrittäjyyspakettien keskeisiä sisältöjä ovat mm. nollatuntisopimusten reilujen pelisääntöjen yleiset periaatteet, työttömien aktivointi, palkkatuen käytön tehostaminen, yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen sekä itsensä työllistäjien työttömyysturvan parantaminen. Työvoimapalvelujen resursseja lisätään 25 miljoonalla eurolla.

Hallitus yhdistää nuorten työllistämiseen käytetyn Sanssi-kortin sekä yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnatun Duuni-kortin yhdeksi palkkatukikortiksi. Tarkoituksena on, että jo työhaastattelussa työnantajalla on tieto mahdollisuudesta käyttää palkkatukea kyseisen työttömän kohdalla.

Hallitus panostaa yritysten tuotekehitykseen, uudistumiseen, huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen osoittamalla Tekesille määrärahoja yhteensä 70 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019. Rahoitusta suunnataan kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin.

Hallitus hakee lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen myös pääomituksen avulla. Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus.

Yritysten vientitoimintaa ja matkailun edistämistä tuetaan yhteensä 50 miljoonan euron lisärahoituksella vuosina 2018 ja 2019.

Työllisyyspaketissa välittömiä ja pidemmän aikavälin vaikuttavia toimia

Hallituksen puolivälitarkasteluun on valmisteltu joukko uusia konkreettisia päätösesityksiä, joiden työllisyysvaikutukset toteutuvat jo tällä hallituskaudella. Laaja‐alainen työllisyyspaketti sisältää myös pidemmällä aikavälillä vaikuttavia toimenpiteitä. Työllisyyspaketin keskeisiä sisältöjä ovat mm. positiivisen rakennemuutoksen hallinta, työttömien aktivointi, yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen (ml. ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen), osaamisen kehittämistoimet, maakunnalliseen kasvupalveluun liittyvät uudistukset sekä työllistymistä tukevat innovatiiviset kokeilut.

Yrittäjyyspaketin alle kootaan yrittäjyyteen kannustavia ja yrittäjyyden esteitä poistavia hallituksen toimenpiteitä

Toimenpiteissä huomioidaan erityisesti yrittäjyyden ja työnteon uudet muodot, kuten jakamistalous, alustatalous, itsensä työllistäminen sekä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät.

Yrittäjyyspaketin päivitys sisältää mm. itsensä työllistäjien työttömyysturvan muutokset. Aloitetaan selvityshenkilöiden (Hellsten, Löfgren) ehdotusten valmistelu työttömien mahdollisuudesta harjoittaa yritystoimintaa 4 kuukauden ajan ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Tavoitteena on rahoituspäätöksen tekeminen budjettiriihessä.

Lisäksi valmistellaan yrittäjästä työnantajaksi –palvelupaketti, edistetään omistajanvaihdoksia, lyhennetään yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa sekä jatketaan yritystoiminnan lupa‐ ja ilmoitusmenettelyjen asiakaslähtöistä kehittämistä.

Business Finland ‐uudistuksella vauhtia yritysten vientiin

Tekes ja Finpro yhdistetään työnimellä Business Finland kulkevaksi uudeksi toimijaksi. Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Uudistuksella myötä voidaan kohdentaa enemmän resursseja asiakaspalveluun sekä Suomessa että ulkomailla. Tavoitteena on, että Business Finland aloittaa vuoden 2018 alussa.

Uudistuksella parannetaan kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevien yritysten palvelua ja vahvistetaan innovaatiojärjestelmän kansainvälistymistä. Jatkossa voidaan huomioida paremmin yritysten kasvun ja kansainvälistymisen koko elinkaari: yhtenäinen palvelupolku jatkuu tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehityksestä aina innovaation markkinoille viemiseen asti.

Korkeakoulutus‐ ja tutkimusjärjestelmän kansainvälistymisen lisäämiseksi perustetaan Team Finland Knowledge ‐verkosto edustamaan suomalaista korkeakoulutusta ja tutkimusta valituissa maissa.

Nopeaa kasvua ja työllisyyttä Matkailu 4.0 ‐hankkeesta

Matkailulla on nopeasti kasvavana alana iso merkitys talouskasvulle ja työllisyydelle. Matkailuala on erittäin työvoimavaltainen ja se tuo tuloja ympäri Suomea. Matkailulla on myös merkittävät kerrannaisvaikutukset muille toimialoille.

Suomen matkailun näkymät tuleville vuosille ovat poikkeuksellisen myönteiset, mutta viime aikojen kansainvälinen noste ei muutu kysynnäksi ilman nopeita, oikein suunnattuja ja asiakaslähtöisiä toimenpiteitä. Matkailu 4.0 sisältää mm. Visit Finlandin määrärahojen tasokorotuksen sekä toimenpiteitä matkailuyritysten digiosaamisen vahvistamiseksi ja matkailun ympärivuotisuuden lisäämiseksi. Myös luontomatkailun edellytyksiä vahvistetaan. Lisäksi valmistellaan toimenpideohjelmamatkailualan työpaikkojen ja työvoiman kohtaanto‐ongelmiin.

Kiertotalouteen vauhtia sekä innovatiiviset julkiset hankinnat käyttöön

Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio‐ ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista.

Kiertotalouden vauhdittamiseksi hallitus tukee osana innovaatiotukipakettia liiketoimintaekosysteemien kehittämistä ja kasvun tukemista, kiertotalouden innovaatiotoimintaa sekä viennin edistämistä. Innovatiivisten hankintojen lisäämiseksi perustetaan verkostomainen osaamiskeskus keväällä 2018 ja pilotoidaan Green deal‐mallia kestävien hankintojen edistämiseksi.

Kiertotalouden edistämiseksi laaditaan yhteistyössä Sitran kanssa toimenpideohjelma, joka pohjautuu aiemmin julkaistuun kiertotalouden tiekarttaan.

Talent Boost ‐ohjelma hakee kasvua kansainvälisten osaajien avulla

Laaditaan valtioneuvoston yhteinen ohjelma, jonka avulla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödynnetään heidän verkostojaan investointien ja yritysten kasvun edistämisessä.

Toimenpiteisiin kuuluvat mm. kohdennettu maakuvamarkkinointi, tarvittavien palveluiden turvaaminen sekä elinkeinoelämän ekosysteemien, innovaatioalustojen sekä työmarkkinoiden kehittämiseen kansainvälisille osaajille avoimiksi ja yrittäjyyteen kannustaviksi.

Tutkimus‐ ja innovaatiouudistuksella kasvun eväitä

Hallitus panostaa huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen. TKI‐toiminnassa keskeisenä tavoitteena on osaamisen ja elinkeinoelämän tarpeiden parempi kohtaaminen.

Tekesille ja Suomen Akatemialle osoitetaan lisärahoitusta osaamiseen perustuvan kasvun vauhdittamiseksi. Rahoituksella käynnistetään uudet PPP‐kumppanuuteen perustuvat kasvumoottorit (Tekes) ja huippututkimuksen lippulaivat (Suomen Akatemia).

Luovaa taloutta vahvistetaan

Luovilla aloilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Ne ovat jo nyt merkittävä osa kansantaloutta ja suuri työllistäjä. Aineeton pääoma on uusi tuotannon tekijä, ja luovalla työllä tuotetaan korkean jalostusarvon vientituotteita. Luovien alojen toimintaedellytysten parantamiseksi, yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämiseksi sekä muiden alojen kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus ottaa luovat alat osaksi yrittäjyys‐ ja työllisyyspaketteja sekä niihin kuuluvia kasvun ja kansainvälistymisen tukimuotoja toteuttaen "Luova talous ja aineettomat arvot" ‐työryhmän ehdotuksia.

Valtioneuvoston tiedote: Hallitus sopi uusista panostuksista kasvuun ja työllisyyteen