TEMatiikkaa-blogi

Blogit

Ministeri Lintilä: EU:n ilmastopaketin on tuettava investointeja ja uusiutuvan energian tuotantoa

Mika Lintilä Julkaisupäivä 14.7.2021 19.09 Blogit

Mika Lintilä

EU-komission ilmastopaketti on valtava koko yhteiskuntaan vaikuttava kokonaisuus, joka vaatii huolellisen läpikäynnin, kun ryhdymme muodostamaan Suomen kantoja. Päämäärä on Suomen vahvasti tukema: vähentää EU:n päästöjä -55 % 2030 mennessä. Tässä kuljemme etunenässä.

Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon tarvittavat mittavat investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta.

Komission oman arvion mukaan vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen tulee edellyttämään 3 500 miljardin euron edestä investointeja. On siksi olennaista, että sääntelyn tulee tukea eikä jarruttaa kustannustehokkaita, päästöjä vähentäviä investointeja.

Keskeinen osa esitystä on päästökaupan ruuvin kiristäminen. Tämä on hyvä, markkinaehtoinen ratkaisu, joka tukee myös Suomen tavoitteita ja luo edellytyksiä vähäpäästöiselle teollisuudelle. Tiukentuvissa tavoitteissa on nähtävä myös mahdollisuus suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen kasvattamiselle.

Uskon, että suomalaisella teollisuudella on hyvät edellytykset pärjätä tässä maastossa. Samalla on kuitenkin arvioitava tarkkaan esitetyn hiilirajamekanismin ja ilmaisjaon vähenemisen vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn.

Päästökaupan laajentaminen uusille sektoreille, kuten lämmitykseen ja liikenteeseen vaatii huolellista vaikutusten arviointia. On välttämätöntä, että kansalaiset pysyvät mukana ja muutokset koetaan alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisena. Kuljetuskustannukset ovat myös Suomelle merkittävä kilpailukykytekijä. Myös esityksiä huutokauppatulojen jakautumisesta on arvioitava huolella.

Investointivarmuuden kannalta on ongelma, että komission esityksessä avataan laajasti sellaistakin lainsäädäntöä, jonka toimeenpano on jäsenmaissa vielä kesken. Emme tarvitse muutaman vuoden välein muuttuvaa kertakäyttölainsäädäntöä.

Uusiutuvan energian direktiivin osalta olemme tukeneet tavoitteiden nostamista, mutta muuten avauksen on oltava mahdollisimman rajattu. Kestävyyskriteerien avaaminen tuo merkittävää epävarmuutta bioenergian ja biopolttoaineiden tuotantoon. Kun tavoitteet tiukkenevat, ei voi toisella kädellä rajoittaa työkaluja.

Nostan huolena myös kiristyvät energiatehokkuustavoitteet. EU-tasolle asetetaan sitova energiankäyttöä rahoittava energiatehokkuustavoite, joka jyvitetään jäsenmaille. Energiankäytön rajoittaminen on ristiriidassa omien suunnitelmiemme kanssa. Teollisuus ja koko yhteiskunta sähköistyy, ja se tulee vaatimaan runsaasti puhdasta ja toimitusvarmaa energiaa. Tässä on riski, että energiatehokkuustavoite lyö korville ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Ilmastotavoitteet saavutetaan teknologian ja investointien avulla, ei tekemällä arjesta askeesia. Uskon teknologian mahdollisuuksiin. Teollisuuden vähähiilisyystiekarttojen toteuttaminen on keskeinen tapa vähentää kestävästi päästöjä Suomessa. Tämä edellyttää edullista sähköä investointien tueksi eikä EU:n pidä asettaa energian käytölle keinotekoisia rajoituksia.

Nyt alkaa parin vuoden mittainen neuvotteluputki, ennen kuin komission esityksistä tulee sitovaa lainsäädäntöä. Jatkoneuvottelussa tulemme pitämään esillä Suomelle kansallisesti tärkeitä kysymyksiä. Sitä ei kukaan muu tee puolestamme.

Esimerkki tästä on talvimerenkulku. Näyttää siltä, että talvisia olosuhteita ei ole otettu huomioon uudessa ehdotuksessa meriliikenteen ottamisesta päästökauppaan. Kyse on käytännössä vientiteollisuutemme kustannuksista. Suomi on saari, josta tavara kulkee maailmalle meriteitse.

Suomelle keskeinen kysymys ilmastopaketissa on myös, että se mahdollistaa jatkossakin metsien kestävän hoidon ja käytön ja kunnioittaa jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioissa. Emme ole valmiita antamaan päätösvaltaa metsistämme unionille perussopimuksen vastaisesti. Metsillä ja niihin pohjatuvalla fossiilisia raaka-aineita korvaavalla biotaloudella on suuri merkitys myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Seuraava askel on perehtyminen komission esityksiin ja niiden huolellinen arviointi Suomen ja ilmastotavoitteiden kannalta. Ryhdymme nyt tähän työhön hallituksessa ja ministeriöissä, laajasti yhdessä sidosryhmien kanssa. Tavoite on selvä, päästöt alas, ja reunaehtona että tämä tehdään taloudellisesti ja oikeudenmukaisesti.

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.