TEM-analyysi: Työvoiman rekrytointi on moninkertaista suhteessa työllisyyden muutoksiin
Uusia työpaikkoja syntyi Suomessa bruttona noin 337 000 vuonna 2018. Uusia työpaikkoja syntyi 4–5 -kertaisesti nettotyöllisyyden kasvuun nähden, kun työllisyys kasvoi lähes 67 000 hengellä. Tämä toteutui kuitenkin kokonaisuutena noin 11-kertaisen työvoiman hankinnan kautta, sillä toimipaikat hakivat yhteensä 736 000 henkeä.
Tulokset perustuvat vuoden 2018 lukuihin, jolloin elettiin talouden kasvuperiodia. Talouden kasvujakso oli tuolloin kypsässä vaiheessa ja henkilöstöä lisättiin toimipaikoissa jo oleviin ammatteihin, kun taas uusiin tehtäviin työpaikkoja syntyi vain vähän. Vakituisten työpaikkojen synty oli melko voimakasta. Tulokset on julkaistu 13.3.2020 työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa, jossa säännöllisesti selvitetään uusien työpaikkojen syntymekanismia.
Vuonna 2018 työvoimapula eli tilanne, jossa avoinna olevaa työpaikkaa ei saada täytettyä, nousi ennätykselliselle 52 000 hengen tasolle. Vajaa puolet näistä hauista kohdistui uusiin työpaikkoihin. Työvoiman haun ongelmat keskittyivät vakituisiin paikkoihin, määräaikaisiin töihin työvoimaa löytyi helpommin.
Toimialoista suhteellisesti suurin osa uusia työpaikkoja kaikesta alan työvoiman hankinnasta syntyi rakennusalalla, noin 80 % ja vähiten SOTE-aloilla ja julkisessa hallinnossa, noin 28 %. Rakennusalalla tyypillinen töiden määräaikaisuus aiheuttaa suuren uusien työpaikkojen osuuden. Julkisissa palveluissa taas painottuu korvausrekrytointi.
Uusien työpaikkojen syntyä näyttivät lisäävän seuraavat tekijät: yritystoimipaikka, vähintään kahden vakituisen henkilön hakeminen, toimipaikan henkilöstömäärän kasvuodotus, henkilöstömäärän suuri vaihtelu, alle 50 hengen toimipaikka, toimipaikassa oleva ulkomainen henkilöstö, opiskelijan tai koululaisen palkkaaminen sekä työttömän palkkaaminen.
Käytetyin hakukanava yrityksissä oli oma henkilöstö. Paikan täytössä tärkein kanava on uusissa työpaikoissa epäviralliset henkilöyhteydet ja muissa rekrytoinneissa TE-toimisto. Vähintään kolmea hakukanavaa käyttäneistä TE-toimisto oli työnantajien mielestä tärkein kanava. TE-toimiston kautta haettiin eniten työssä olevia, mutta myös työttömien rekrytoinnin rooli oli merkittävä.
Työllisyyden nettomuutos ei riipu vain uusien työpaikkojen luomisesta vaan myös siitä, säilyvätkö olemassa olevat työpaikat, eli missä määrin korvausrekrytointeja tehdään. Mutta vaikka korvausrekrytoinnit tehtäisiin täysimääräisesti ja mikäli uusia työpaikkoja ei syntyisi, ei työllisyys voi kasvaa. Työllisyyden kasvu edellyttää siksi uusia työpaikkoja.
Työnantajat hakevat työvoimaa poistuman ja vaihtuvuuden korvaamiseksi sekä luodessaan uusia työpaikkoja. Uusi työpaikka tarkoittaa sitä, että toimipaikka joko lisää henkilöitä olemassa oleviin tehtäviin tai palkkaa kokonaan uuteen tehtävään. Tutkimusaineistona on käytetty Tilastokeskuksen työnantajahaastattelujen toimipaikkakohtaisia tietoja työvoiman hankinnasta.
Lisätiedot:
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, puh. 050 396 3658 ja heikki.raisanen(at)tem.fi