Kolumnit

Maaliskuun työllisyysluvut näyttävät heikoilta verrattuna vuoden takaiseen. Vaikka työttömien lukumäärä on kasvanut vain vähän helmikuusta, huolta herättää korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu.

Mineraalien kasvava tarve energiasiirtymän, digitalisaation ja puolustusteknologian tarpeisiin on noussut ennen näkemättömällä tavalla keskusteluun ympäri maailman.

”Ydinenergialla tuotetulle sähkölle oli kylmillä talvikeleillä todellakin kysyntää. Aiempaa haastavampi energiamarkkinatilanne on lisännyt ymmärrystä ydinenergian käytölle myös ympäri Eurooppaa. Kannustankin suomalaisia aktiivisuuteen EU:n suuntaan. Brysselin koneeseen kannattaa astua”, kirjoittaa teollisuusneuvos Juho Korteniemi kolumnissaan.

Tuoreet työnvälitystilaston tiedot helmikuulta osoittavat, että työmarkkinoiden tilanne on odottava. Muutoksia suuntaan tai toiseen ei tammikuun lukuihin verrattuna ole juurikaan tapahtunut. Eniten työttömyyttä kohtaavat suhdanneherkkien alojen työntekijät, nuoret, yli 55-vuotiaat ja ennen kaikkea ulkomaalaistaustaiset.

Puhtaan energian Suomi on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman pääteemoja. Tulevien vuosien energia- ja ilmastopoliittiset toimet linjataan laajassa kansallisessa strategiassa. Keskeistä on luoda ennakoitava ja taloudellisesti kestävä pohja niille suurille investointipanoksille, joita tarvitaan paitsi ilmastotavoitteiden edistämiseksi myös kansantaloutemme kääntämiseksi kasvuun.

Tammikuun työllisyyskatsaus vahvistaa joulukuussa näkyviin noussutta käännettä parempaan. Avoimien työpaikkojen määrä on joulukuusta lisääntynyt. Työttömyyskään ei ole kasvanut enää pariin kuukauteen. Tämä on hieno alku vuodelle 2024, ja toivottavasti orastavat lupaukset talouskasvusta toteutuvat.

Joulukuun katsaus julkisesta työnvälityksestä sisältää sekä hyviä että huonoja uutisia.

Viime ajat olemme olleet huolissamme työvoimapulasta monilla eri aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja monilla tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Pelkästään omalla työvoimalla ei näitä työpaikkoja pystytä täyttämään. Siksi olemme muiden Euroopan maiden tapaan houkutelleet työntekijöitä ulkomailta. Työperäinen maahanmuutto onkin lisääntynyt, toteaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan. 

Vety on tähtien polttoaine ja mahdollistaa meidänkin elämämme. Ihmiskunta on vielä lapsenkengissä fuusioydinvoiman valjastamisessa energialähteeksi, joten vedyn rooli maapallolla on toistaiseksi toinen. Perinteisesti se toimii jo monen teollisen prosessin, esimerkiksi öljynjalostuksen raaka-aineena. Uusi, ilmastoperusteinen tarve on hyödyntää puhdasta vetyä fossiilipohjaista tuotantoa korvaavissa prosesseissa.

Työmarkkinoilla tehdään uudenlaista historiaa. Työpaikkoja on paljon auki, vaikka olemme matalasuhdanteessa. Samalla työvoiman tarjonta on yllättävästi kasvanut ennätyskorkean maahanmuuton seurauksena, toteaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

On vain neljä vuotta siitä, kun Suomen maakaasutuonti oli käytännössä kokonaan Venäjän putkiyhteyden varassa. Vuonna 2020 valmistui Suomen ja Viron välinen Balticconnector, ja vuosi sitten energiakriisin oloissa Inkoon LNG-terminaali. Hämmästyttävän lyhyessä ajassa Suomessa on siirrytty kaasumonopolista osaksi kansainvälisiä LNG-markkinoita. Balticconnector-putken rikkouduttua tehtävänä on turvata kaasun tasaiset toimitukset talven yli.

Rakenteellisesta työttömyydestä kärsivät ihmiset tarvitsevat kiireesti koulutusta sellaisille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Hallituksen tärkein tavoite on saada Suomi jälleen kasvun tielle. Valtion pääomasijoitusyhtiöiden, Suomen Teollisuussijoituksen, Business Finland Venture Capitalin, Oppiva Investin ja Ilmastorahaston, yhdistäminen on osa tätä työtä. Yhdistämisellä haetaan yritysten maksimaalista kasvua ja elinkeinopoliittista vaikuttavuutta sekä synergiaetuja. Valtion rajalliset resurssit halutaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Taloustieteen perinteisiä teoreettisia lainalaisuuksia on moneen kertaan koeteltu. Usein on jouduttu luopumaan vanhoista talousopeista, kun todellisuus ei tottele paperilla todistettua talousteoriaa. Yksi tällainen kummajaisuus ohitettiin aivan äsken, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti viime vuoden tapaan Turun Eurooppa-foorumissa työmarkkinoiden toimivuutta pohdiskelevan tilaisuuden 31.8.2023. Tällä kertaa teemana oli poliittisestikin ajankohtainen paikallinen sopiminen. Painetta paikallisen sopimisen lisäämiselle kasvattaa yhä paheneva pula osaavasta työvoimasta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Suomi tarvitsee kestävää kasvua. Tämä on hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite. Tarvitsemme kasvua, jotta voimme parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja nostaa työllisyysastetta 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Yrittäjillä ja yrityksillä on keskeinen rooli uusien työpaikkojen luojana.

Ydinenergialla tuotetaan jo yli 40 prosenttia suomalaisesta sähköstä. Tulevaisuudessa sitä voidaan tuottaa myös nykyistä pienemmissä yksiköissä ja hyödyntää uudenlaisiin tarkoituksiin, kuten teollisuuden ja yhdyskuntien lämmitykseen. Uudenlaiset näkymät edellyttävät uudenlaista otetta myös hallinnossa, toteaa kesäkuun alussa työ- ja elinkeinoministeriön ydinenergia ja polttoaineet -ryhmän päällikkönä aloittanut Juho Korteniemi kolumnissaan.

Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa työmarkkinoiden kysyntään ja osaajapulaan vastaamiseksi. Jotta kansainväliset osaajat tulevat Suomeen töihin, on Suomen oltava veto- ja pitovoimainen sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta.

Tiettyä jännitystä on ilmassa aina, kun tuoreimmat työllisyys- ja työttömyysluvut julkaistaan. Tänään 22.8.2023 julkaistut heinäkuun tiedot kertovat, ettei työttömyys ole sanottavasti kasvanut kuukauden takaisesta. Tämä on kokonaistilanne, joka ei paljasta toimialoittaista tilannetta. Rakennusalalla työttömyys on nyt kasvanut selvästi, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 noin kolmannes Suomessa käytetystä energiasta tuotiin Venäjältä. Tuo osuus painettiin määrätietoisin toimin liki nollaan muutamassa kuukaudessa, eikä Venäjän käynnistämä energiasota voinut olla näkymättä kuluttajahinnoissa. Energiamarkkinoiden löytäessä uuden muodon on hyvä tarkastella, millä venäläinen energia korvattiin ja mitä pysyvämpiäkin vaikutuksia kaupan muutoksilla on, kirjoittaa TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen kolumnissaan.