Kolumnit

Suomen talouden ja työllisyyden tilannekuva näyttää ristiriitaiselta. Talouskasvun on ennustettu pysähtyvän tai jopa kääntyvän negatiiviseksi tänä vuonna. Tuoreimmissa toteutumatiedoissa ei ilmiselvää käännettä alaspäin näy, mutta kasvun hidastumista kylläkin. Valtaisia investointihankkeita rummutetaan eri puolilla Suomea, mutta samaan aikaan tunnetut suuryritykset ovat tiedottaneet laajoista muutosneuvotteluista. Kokonaistilanne on hämmentävän epävarma.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, mutta Eurooppaan kohdistuvan energiasodan eri muodoissaan se aloitti jo syksyllä 2021. Energian niukkuus, hintojen nousu ja muut vaikeudet ovat osa laaja-alaista vaikuttamista. Nyt mitataan yhteiskuntien kestävyyttä, kirjoittaa TEM:n energiaosaston päällikkö Riku Huttunen kolumnissaan.

Avoimien työpaikkojen määrä on vähenemään päin. Tarjolla on edelleen kokoaikaisia ja pitkäkestoisia avoimia työpaikkoja, vaikka näissäkin on selkeää laskutrendiä. Joitakin huolestuttavia havaintoja marraskuun työllisyyskatsauksessamme on, mutta vielä ei ole aihetta paniikkiin.

EU:n komissio kannustaa yhteisötalouden toimijoita ja sidosryhmiä osallistumaan digivihreän siirtymän toteuttamiseen. Myös suomalaiset toimijat voivat nyt tehdä aloitteita tai lupauksia, jotka vievät asiaa eteenpäin. Aikaa aloitteiden tekoon on helmikuun loppuun asti.

EU:n televiestintäneuvostossa hyväksyttiin yleisnäkemys komission tekoälyasetusehdotuksesta 6.12.2022. EU-jäsenmaiden saavutettua yhteisymmärrys aiheesta neuvostossa, neuvottelut jatkuvat seuraavaksi Euroopan parlamentin kanssa Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella keväällä 2023. Asetuksen lopullinen muoto saattaa vielä neuvotteluissa elää, mutta mistä tekoälyasetuksessa ylipäätään on kyse ja miten se vaikuttaa esimerkiksi suomalaisiin yrityksiin?

Työmarkkinoilla puhutaan usein kohtaannosta. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Ja millainen se kohtaantotilanne sitten on? Työmarkkinoiden kohtaannolla tarkoitetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuutta.

Vain sellainen Suomi, jonka voimavarat ovat kauttaaltaan käytössä, on turvallinen, elinvoimainen ja kilpailukykyinen Suomi, kirjoittaa elinkeinoministeri Mika Lintilä kolumnissaan.

Pimeää työtä tekemällä tai teettämällä häviäjiä ovat kaikki. Tämän hallituskauden työtä harmaan talouden torjumiseksi tulee jatkaa pitkäjänteisesti ja laajassa yhteistyössä. 

Suomen työllisyysaste on huippulukemissa 74,4 prosentissa. Nyt voimme rohkeudella verrata saavutuksiamme muihin maihin.

Viime kuukausina lähes joka areenalla on ihmetelty, miten meillä voi olla satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita samaan aikaan, kun avoimia työpaikkoja on ennätysmäärin. Samaa voi ihmetellä myös syyskuun työllisyysluvuista, joissa työttömiä työnhakijoita oli 232 900 ja tekijää etsiviä avoimia työpaikkoja kokonaisuudessaan 171 500. Kohtaanto-ongelman syyt ja seuraukset ovat selvittämisen arvoisia.

Nykyinen työriitojen sovittelujärjestelmä perustuu vuonna 1962 säädettyyn lakiin työriitojen sovittelusta. Työriitalaki on siis päässyt kunnioitettavaan 60 vuoden ikään. Vaikka laki on vanha, säännökset eivät ole vanhentuneita.

Tulevaisuus on aina epävarma. Emme pysty koskaan täysin varmasti sanomaan, millaisia muutoksia kohtaamme ja miten näihin muutoksiin tulisi varautua. Voimme luoda erilaisia tulevaisuusnäkymiä ja arvioida, millä todennäköisyydellä nämä vaihtoehtoiset skenaariot toteutuvat. Voi kuitenkin olla, että mikään skenaarioista ei toteudu, vaan tulevaisuus tuokin mukanaan jotain ihan muuta.

Julkisten hankintojen yhteydessä voidaan edistää erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Hankintalaki mahdollistaa myös työllisyysnäkökohtien huomioimisen hankintasopimuksissa.

Uusien innovaatioiden kehittäminen esimerkiksi ilmastokriisiin, ihmisarvoinen työ sekä erilaisiin poikkeustiloihin varautuminen ovat polttavan ajankohtaisia – puhumattakaan demokratian ja rauhan vaalimisesta, muistuttavat kolumnissaan Riikka Astala ja Leena Pentikäinen käynnissä olevalla kestävän kehityksen viikolla.

Taloudelliset tutkimuslaitokset julkaisevat huolellisesti laaditut talousennusteensa säännöllisesti keväisin sekä näin syksyisin. Näinä viikkoina julkaistuissa ennusteissa itseäni ihmetyttää BKT-ennusteiden eriparisuus. Tarkoitan eriparisuudella sitä, että jopa tuotannon volyymin muutoksen etumerkki poikkeaa ennustajasta toiseen. Ensi vuodelle taloudelliset tutkimuslaitokset povaavat BKT:n kasvua (Labore), laskua (PTT) ja nollakasvua (ETLA). 

Meillä kaikilla on osaamista, jota syntyy opinnoissa, työssä, harrastuksissa, arjessa ja ihmissuhteissa. Jotta osaamistaan voi hyödyntää tehokkaasti, se täytyy ensin tehdä näkyväksi. Osaamisen näkyväksi tekemisellä voisimme välttää esimerkiksi työuran tyhjäkäyntiä ja turhaa kouluttautumista, kun jo olemassa olevat taidot saataisiin käyttöön. Tämä edistäisi myös hyvinvointia, osallisuutta ja työllisyyttä sekä vahvistaisi työelämän tuloksellisuutta.

Oman yrityksen perustaminen on monelle nuorelle tapa työllistyä ja päästä tekemään itseään kiinnostavia asioita. Yrittäjyys onkin yhä varteenotettavampi uravaihtoehto nuorille. Yrittäjänä nuoret kokevat pääsevänsä vaikuttamaan itsenäisesti työhönsä ja mahdollisuuteen ansaita sekä vapauteen toteuttaa omia ideoitaan. Talous ja nuoret TATin selvitysten mukaan nuoret pitävät yrittäjyyttä myös keskeisenä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Miten yhteisötalouden toimijat voisivat osallistua entistä paremmin ja tavoitteellisemmin yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja ekologisten ongelmien ratkaisemiseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa? Mitä pitäisi tehdä, jotta toimintaympäristö ja rakenteet tukisivat tätä työtä paremman tulevaisuuden eteen?

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii juhlapuheiden lisäksi konkreettisia tekoja ja investointeja. Valtio-omisteisen erityistehtäväyhtiö Ilmastorahasto Oy:n tehtävänä on rahoittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa vauhdittavia hankkeita. Toimintaa ohjaa ennen kaikkea yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja mitattavissa oleva muutos.

Laukalle lähtenyt inflaatio koettelee kaikkia, joiden tulot kasvavat vähemmät kuin hinnat kohoavat. Korkeammat hinnat vaikuttavat kuitenkin eri tavoin eri ikäisiin ja eri puolella Suomea asuviin. Muun muassa työpaikanvaihtajat ja etuuksien saajat saattavat saada ainakin jonkinlaista suojaa inflaation koettelemuksilta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen heinäkuun työllisyysluvuista.