Kolumnit

Nykyinen työriitojen sovittelujärjestelmä perustuu vuonna 1962 säädettyyn lakiin työriitojen sovittelusta. Työriitalaki on siis päässyt kunnioitettavaan 60 vuoden ikään. Vaikka laki on vanha, säännökset eivät ole vanhentuneita.

Tulevaisuus on aina epävarma. Emme pysty koskaan täysin varmasti sanomaan, millaisia muutoksia kohtaamme ja miten näihin muutoksiin tulisi varautua. Voimme luoda erilaisia tulevaisuusnäkymiä ja arvioida, millä todennäköisyydellä nämä vaihtoehtoiset skenaariot toteutuvat. Voi kuitenkin olla, että mikään skenaarioista ei toteudu, vaan tulevaisuus tuokin mukanaan jotain ihan muuta.

Julkisten hankintojen yhteydessä voidaan edistää erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Hankintalaki mahdollistaa myös työllisyysnäkökohtien huomioimisen hankintasopimuksissa.

Uusien innovaatioiden kehittäminen esimerkiksi ilmastokriisiin, ihmisarvoinen työ sekä erilaisiin poikkeustiloihin varautuminen ovat polttavan ajankohtaisia – puhumattakaan demokratian ja rauhan vaalimisesta, muistuttavat kolumnissaan Riikka Astala ja Leena Pentikäinen käynnissä olevalla kestävän kehityksen viikolla.

Taloudelliset tutkimuslaitokset julkaisevat huolellisesti laaditut talousennusteensa säännöllisesti keväisin sekä näin syksyisin. Näinä viikkoina julkaistuissa ennusteissa itseäni ihmetyttää BKT-ennusteiden eriparisuus. Tarkoitan eriparisuudella sitä, että jopa tuotannon volyymin muutoksen etumerkki poikkeaa ennustajasta toiseen. Ensi vuodelle taloudelliset tutkimuslaitokset povaavat BKT:n kasvua (Labore), laskua (PTT) ja nollakasvua (ETLA). 

Meillä kaikilla on osaamista, jota syntyy opinnoissa, työssä, harrastuksissa, arjessa ja ihmissuhteissa. Jotta osaamistaan voi hyödyntää tehokkaasti, se täytyy ensin tehdä näkyväksi. Osaamisen näkyväksi tekemisellä voisimme välttää esimerkiksi työuran tyhjäkäyntiä ja turhaa kouluttautumista, kun jo olemassa olevat taidot saataisiin käyttöön. Tämä edistäisi myös hyvinvointia, osallisuutta ja työllisyyttä sekä vahvistaisi työelämän tuloksellisuutta.

Oman yrityksen perustaminen on monelle nuorelle tapa työllistyä ja päästä tekemään itseään kiinnostavia asioita. Yrittäjyys onkin yhä varteenotettavampi uravaihtoehto nuorille. Yrittäjänä nuoret kokevat pääsevänsä vaikuttamaan itsenäisesti työhönsä ja mahdollisuuteen ansaita sekä vapauteen toteuttaa omia ideoitaan. Talous ja nuoret TATin selvitysten mukaan nuoret pitävät yrittäjyyttä myös keskeisenä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Miten yhteisötalouden toimijat voisivat osallistua entistä paremmin ja tavoitteellisemmin yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja ekologisten ongelmien ratkaisemiseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa? Mitä pitäisi tehdä, jotta toimintaympäristö ja rakenteet tukisivat tätä työtä paremman tulevaisuuden eteen?

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii juhlapuheiden lisäksi konkreettisia tekoja ja investointeja. Valtio-omisteisen erityistehtäväyhtiö Ilmastorahasto Oy:n tehtävänä on rahoittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa vauhdittavia hankkeita. Toimintaa ohjaa ennen kaikkea yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja mitattavissa oleva muutos.

Laukalle lähtenyt inflaatio koettelee kaikkia, joiden tulot kasvavat vähemmät kuin hinnat kohoavat. Korkeammat hinnat vaikuttavat kuitenkin eri tavoin eri ikäisiin ja eri puolella Suomea asuviin. Muun muassa työpaikanvaihtajat ja etuuksien saajat saattavat saada ainakin jonkinlaista suojaa inflaation koettelemuksilta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen heinäkuun työllisyysluvuista.

Nopea teknologiakehitys sekä digitalisaation, datan ja tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet muuttavat maailmaamme ennennäkemättömällä tavalla. Murrokset haastavat yrityksiä uudistumaan ja samalla ne luovat valtavasti mahdollisuuksia innovoida sekä kehittää uusia ratkaisuja kuluttajien tarpeisiin ja maailmaa vaivaaviin viheliäisiin ongelmiin.

Tänä vuonna sekä Suomi että EU tukevat puhtaan energian investointeja ennennäkemättömällä laajuudella. Uusia energiainvestointeja tarvitaan enemmän kuin koskaan nyt, kun sanomme Venäjän fossiilienergialle hyvästit. Käynnissä ja avautumassa on useita yrityksille suunnattuja energiainvestointihakuja, kirjoittaa johtava asiantuntija Juho Korteniemi kolumnissaan.

Osa-aikatyötä tekevien osuuden kasvu siivittää Suomea kohti pohjoismaisten naapureidemme työllisyysastetta. Työnteon tavat ovat muuttuneet nopeasti. Nykypäivänä digitaaliset alustat auttavat työnantajia ja työntekijöitä kohtaamaan toisensa joustavasti ja vaivattomasti, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Korona-aikana ärtymyksen ja tarmottomuuden tunteet, keskittymisvaikeudet sekä henkinen väsymys työpäivän alkaessa ovat kasvaneet palkansaajilla. Myös fyysinen ja henkinen palautuminen työstä on heikentynyt. Työpaikoille on kertynyt työhyvinvointivelkaa, kirjoittaa johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen korona-aikana tehtyjen tutkimusten tuloksista.

Huhtikuun työmarkkinakatsaus toi hyviä uutisia työllisyydestä ja avointen työpaikkojen määrästä. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee vihdoin, mutta yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä ei sula. Ei jotain niin hyvää, ettei jotain huonoakin, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Osana hallituksen työllisyystoimia uudistamme työllisyyspalveluita. Jos tavoitteenamme on muihin Pohjoismaihin verrattava työllisyysaste, meidänkin on syytä siirtyä työllisyyspolitiikassa hyödyntämään keinoja, joita muut Pohjoismaat ovat onnistuneesti käyttäneet. Tämä vaatii meiltä isoja uudistuksia niin palveluihin, toimintatapoihin kuin rakenteisiinkin. Näitä Sanna Marinin hallitus edistää voimakkaasti.

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti laajasta ja monivuotisesta vuosille 2020-2024 ajoittuvasta koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmasta syyskuussa 2020. Nyt on julkaistu suunnitelmaan perustuva kolmas osa, joka koskee toteutettua koronatukipolitiikkaa. TEM:n yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto tilasi tutkimuksen. Myöhemmin toteutetaan vielä merkittävimpien tukien vaikuttavuuden arvioinnit.

Eurooppa-neuvosto on linjannut EU:n pyrkivän mahdollisimman nopeasti eroon riippuvuudesta venäläisestä energiasta. Päivänpolttavia ovat pakotteita ja kaupan suuntaamista koskevat päätökset. Pidemmällä aikavälillä investointeja ohjaa muun muassa EU:n Fit for 55 -paketti. Lähiviikkoina tehdäänkin monia kauaskantoisia linjauksia Euroopan energiapolitiikasta.

Vaikka Suomessa on jo monia kiertotalouden edelläkävijöitä, on selvää, että tarvitsemme laajaa toimintatapojen muutosta, jotta kasvumme olisi kestävällä pohjalla. Kiertotalous tulee muuttamaan yritysten liiketoimintamalleja perustavalla tavalla ja sitä myötä myös työelämää: uusia työpaikkoja syntyy, töitä katoaa ja monien töiden sisältö muuttuu. Tähän haasteeseen vastaavat tulevaisuudessa myös työllisyys- ja yrityspalvelut.

Lämpömittarin lukeman, eli ammattibarometrin tulosten, tulisi heijastua koulutusta järjestävien tahojen opetustarjontaan. Ammattibarometrin astelukuja pitäisi tarkkailla myös kotikatsomoissa. On tärkeää, että ammattibarometriarvio saavuttaa ihmiset, jotka ovat valitsemassa ammattia tai vaihtamassa alaa.