TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Patentointi antaa viitteitä kilpailukyvystä ja yritysten toimintaympäristön kehityksestä

Seppo Kangaspunta Julkaisupäivä 10.10.2017 15.09 Blogit

Patentoinnin kehitys käy käsi kädessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuuden, sijoittumisen, sisällöllisen kohdistumisen ja tuloksellisuuden kanssa. Patentointiaktiivisuus voi siten tarjota viitteitä yksilöiden, yritysten ja kansakuntien teknisestä luovuudesta, taloudellisesta potentiaalista, kilpailukyvystä ja kilpailun kehityksestä sekä yritysten liiketoimintapyrkimyksistä eri markkinoilla.

Suomen talouden vaikeudet ja t&k&i-toiminnan kasvava kansainvälistyminen ovat myös nähtävissä niistä. On tärkeää, että Suomessa huolehditaan korkeatasoisesta osaamispohjasta, jolta keksinnöt nousevat luoden edellytyksiä uudelle elinkeinotoiminnalle, talouden monipuolistumiselle ja kasvulle.

Kiina rynnistää

Maailmassa tehtiin WIPO:n (World Intellectual Property Organization) mukaan vuonna 2015 noin 2,9 miljoonaa patenttihakemusta. Patentteja myönnettiin noin 1,3 miljoonaa kappaletta. Luvut yli viisinkertaistuivat 1990-luvun alusta. Yli 80 prosenttia hakemuksista ja myönnöistä keskittyy viiteen maahan. Kiinalaisten hakemukset satakertaistuivat 20 vuodessa. Maan osuus hakemuksista kasvoi vuoden 1995 yhdestä prosentista 35 prosenttiin vuonna 2015 ja osuus vuosittain myönnetyistä patenteista 0,4 prosentista 22 prosenttiin. Kiinan osuus maailman patenttihakemuksista ylitti Yhdysvaltojen ja Japanin osuudet vuosina 2011–2012 ja myönnöistä vuonna 2015.

Miten Suomi sijoittuu tilastoissa?

WIPO tilastoi Suomeen vuonna 2015 noin 13 200 patenttihakemusta ja noin 7000 myönnettyä patenttia. Suomen osuus hakemuksista oli 0,45 % ja myönnetyistä patenteista 0,55 %. Hakemukset lisääntyivät 1990-luvun alusta vuoteen 2007, minkä jälkeen määrä vakiintui 12 000–13 000 hakemukseen vuodessa. Myös myönnettyjen patenttien määrä kasvoi koko 2000-luvun ja vuonna 2015 se oli kaksinkertainen vuoteen 2000 verrattuna.

Suomi vertautuu patenttihakemusten ja myönnettyjen patenttien tilastoissa Tanskaan ja Itävaltaan. Ruotsi tuottaa Suomeen verrattuna lähes tuplasti hakemuksia ja patentteja. Vuoden 2015 noin 24 000 hakemuksella ja 13 000 myönnetyllä patentilla Ruotsi vertautuu Hollantiin ja Sveitsiin. Suomen patenttihakemusten kehitys viimeisten kymmenen vuoden aikana oli näiden maiden heikoin. Itävallan hakemusten määrä kasvoi 43 prosenttia ja Sveitsin 23 prosenttia. Tanskan, Norjan ja Ruotsinkin hakemukset lisääntyivät kymmenkunta prosenttia. Kuitenkin lähes kaikkien osuudet maailman patenttihakemuksista ja vuosittain myönnetyistä patenteista pienenivät.

Vain muutama selvästi erottuva vahvuusala

Lähes puolet (46 %) suomalaisille myönnetyistä patenteista vuonna 2008 liittyi sähkötekniikkaan, runsas neljännes (n. 28 %) kemiaan tai prosessiteknologiaan ja vajaa viidennes mekaanisiin insinööritieteisiin. Sähkötekniikan osuus pieneni vuoteen 2015 tultaessa noin 38 prosenttiin, kun alan sisällä erityisesti telekommunikaation osuus pieneni (n. 13 %:sta 2007 5,7 prosenttiin 2015).

Suomen osuus kaikista vuosittain myönnetyistä patenteista on keskimääräistä korkeampi erityisesti telekommunikaation ja digitaalisen kommunikaation teknologioissa, paperikoneteknologiassa, käsittelytekniikassa (handling) sekä lämpöprosesseissa ja niihin liittyvissä laitteissa. Suomen osuus näiden alojen vuosittain myönnetyistä patenteista kuitenkin laski viimeisten 10 vuoden aikana. Esimerkiksi telekommunikaation globaali osuus laski vajaasta kolmesta prosentista 1,1 prosenttiin ja digitaalisen kommunikaatioteknologian osuus noin 4,7 prosentista 1,7 prosenttiin.

Suomalaisyritysten kansainvälinen kärki on kapea

USA:n patenttitilastoista nähdään, että suomalaisten patentointi USA:ssa on varsin keskittynyttä. Vähintään viisi patenttia USA:ssa 2011–2014 saaneita suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita oli vain 111 kpl. Tarkasteluajanjaksolla ne saivat noin 5 700 patenttia, joista Nokia-yritysten osuus oli 66 % (3 700 kpl). Nokia-yritysten jälkeen merkittävimpiä patentinsaajia olivat Kone Corporation (163 kpl), Outotech Oyj (112 kpl), Borealis Technology Oy (106 kpl), ABB Oy (103 kpl), Metso Paper Inc (85 kpl), Sandvik Mining and Construction Oy (57 kpl), F-Secure (53 kpl), Kemira Oyj (52 kpl), Polar Electro Oyj (46 kpl) ja Wärtsilä Finland Oy (43 kpl). Tutkimuslaitoksista ja yliopistoista patentteja olivat saaneet USA:ssa VTT (70 kpl), Aalto University Foundation (7 kpl) ja Oulun yliopisto (7 kpl). Yksityishenkilöiden patentit näkyvät tilastossa ”konttänä” (111 kpl).

Valtaosa suomalaisyritysten keksinnöistä tehtiin Suomessa

Valtaosa suomalaisyrityksille USA:ssa myönnetyistä patenteista (65 %, 3 900 kpl) tilastoitiin keksijän asuinpaikan perusteella Suomeen.  Muiden maiden osuus kuitenkin kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2014 selvästi (n. 8 % -yksikköä). Suomen osuus Nokialle myönnetyistä patenteista pieneni 69 prosentista 54 prosenttiin samalla kun muiden USA:n ulkopuolisten maiden osuus kasvoi. Suomalaisia patentin saaneita yrityksiä, joiden keksintöjen keksijät asuivat yksinomaan Suomen ulkopuolella oli 11 kpl (yhteensä 87 patenttia).

Ulkomaiset yritykset hyödyntävät suomalaista osaamista

USA:n patenttivirasto tilastoi keksijän asuinpaikan perusteella Suomeen myös noin 1 000 kpl ulkomaisten yritysten (44 kpl) USA:ssa 2011–2014 saamaa patenttia. Ulkomaalaisten yritysten osuus Suomeen tilastoiduista patenteista oli näin ollen noin viidennes.

Lisätietoa patenteista

Seppo Kangaspunta, neuvotteleva virkamies, TEM

 

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita