- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Avaruuspolitiikka
- Avaruusasiain neuvottelukunta
- Kansallinen avaruusstrategia
- Kansainvälinen avaruusyhteistyö
- Kansallinen avaruuslainsäädäntö
- Lupa avaruustoimintaan
- Avaruusesineiden rekisteri
- Avaruustoiminnan valvonta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä astronauttihausta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä ESAsta ja Suomen avaruuspolitiikasta
- Teollisoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö
- Ekosysteemipolitiikka
- Julkisten palveluiden uudistaminen
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Innovaatiopolitiikan arviointi
- Kasvuportfolio
- Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
- Avaruuspolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Kysymyksiä ja vastauksia älykkäästä sähköjärjestelmästä
Mikä on älyverkko?
Älyverkko eli älykäs sähköjärjestelmä tarkkailee sähkön virtaamista ja optimoi jatkuvasti sähkön kulutusta ja tuotantoa. Sen avulla sähkö voidaan tuottaa ja kuluttaa aina siellä, missä se kulloinkin on kannattavinta. Näin älyverkko mahdollistaa myös kustannustehokkaan siirtymisen kohti hajautetumpaa ja vähähiilistä sähköjärjestelmää. Lisäksi älyverkko toimii alustana uusille, innovatiivisille sähköön liittyville palveluille. Se myös tarjoaa pienkuluttajille entistä enemmän sähkön tuotantoon ja kulutukseen liittyviä valinnanmahdollisuuksia.
Miksi älyverkkoa tarvitaan?
Älyverkko auttaa sähkön toimitusvarmuuden ylläpitämisessä. Sähköjärjestelmä on suurten muutosten edessä, kun uusiutuva, sään mukaan vaihteleva tuotanto muuttaa sähköjärjestelmän ja sähkömarkkinoiden toimintalogiikkaa. Sähkön kulutuksen ja tuotannon on oltava joka sekunti tasapainossa.
Nykyisin säädetään pääosin tuotantoa vastaamaan kulutusta, mutta vaihtelevan tuotannon lisääntyessä myös kulutusta joudutaan säätämään yhä enemmän, jotta tehotasapaino säilyisi. Hajautetuista tuotanto-, kulutus- ja varastointiresursseista koostuvaa monimutkaista kokonaisuutta ei voida hallita ilman automatiikkaa ja tehokkaampaa tiedonvaihtoa eri osapuolten kesken.
Mitä älyverkko tarkoittaa käytännössä tavalliselle sähkönkuluttajalle?
Älyverkkojen avulla sähkönkuluttaja saa lisää vaikutusmahdollisuuksia ja hän voi osallistua nykyistä helpommin sähkömarkkinoille. Asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa sähkönkulutuksen kokonaiskustannuksiin ja tehdä erilaisia arvovalintoja energian käytössään. Kuluttaja voi esimerkiksi tarjota sähkölämmityksen tai sähköauton latauksen automaattista ohjaamista sähkömarkkinoille, jolloin hän hyötyy hetkellisestä sähkönkulutuksen muuttamisesta rahallisesti ilman, että asumismukavuus kärsii.
Miksi TEM on perustanut älyverkkotyöryhmän?
Sähkömarkkinoiden murros ja älyverkkojen tuleminen vaatii usean eri toimijan yhteispeliä, sillä muutokset vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan. Työryhmässä mietitään linjauksia älyverkkoihin liittyviin keskeisimpiin toimintamalleihin.
Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista sekä selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa.
Keitä älyverkkotyöryhmään kuuluu?
Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän puheenjohtaja on ylitarkastaja Tatu Pahkala ministeriön energiaosastolta. Sen jäsenet edustavat laajasti toimialan eri sidosryhmiä: sähkön kuluttajia, sähkön tuottajia ja myyjiä, kantaverkkoyhtiötä ja jakeluverkkoyhtiöitä, energiavirastoa ja tutkimuslaitoksia.
Työryhmän jäsenet ovat: Jukka Kaakkola (Kilpailu- ja kuluttajavirasto), Bettina Lemström (työ- ja elinkeinoministeriö), Suvi Lehtinen (Energiavirasto), Riina Heinimäki (Energiateollisuus ry.), Toivo Hurme (Paikallisvoima ry.), Pertti Järventausta (Tampereen teknillinen yliopisto), Kaisa Kettunen (Kiinteistöliitto ry.), Pasi Kuokkanen (Suomen ElFi ry.), Risto Lindroos (Fingrid Oyj), Juha Marjeta (Lähienergialiitto ry.), Jarmo Partanen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja Kaija Savolainen (Omakotiliitto ry.). Työryhmän sihteereinä toimivat Heidi Uimonen (Fingrid Oyj) ja Ville Väre (Energiavirasto).
Työryhmän pysyvät asiantuntijat ovat Johanna Haverinen (Keravan Energia Oy, Paikallisvoiman asettama myyjän edustaja), Malkus Lindroos (Vattenfall Oy, Energiateollisuuden asettama myyjän edustaja), Markku Hyvärinen (Helen Sähköverkko Oy, Energiateollisuuden asettama jakeluverkkojen edustaja), Lasse Konttinen (Caruna Oy, Energiateollisuuden asettama jakeluverkkojen edustaja), Jouni Pylvänäinen (Elenia Oy, Energiateollisuuden asettama jakeluverkkojen edustaja) ja Marko Silokoski (Rauman Energia Oy, Paikallisvoiman asettama jakeluverkkojen edustaja).
Mikä on työryhmän aikataulu?
Työryhmä on asetettu syyskuussa 2016 kahdeksi vuodeksi. Se kokoontuu noin kerran kuukaudessa keskustelemaan erilaisista älyverkkoihin liittyvistä teemoista. Työryhmä julkaisee väliraportin 1.10.2017 ja lopullisen mietintönsä 30.9.2018.
Mistä saa lisätietoa?
Älyverkkotyöryhmän työskentelyn perustana toimii työryhmässä hyväksytty älyverkkovisio. Lisätietoa älyverkosta ja älyverkkotyöryhmän työskentelystä saa myös työryhmän puheenjohtajalta (Tatu Pahkala).