Vähämerkityksinen tuki eli de minimis -tuki

Hallinnollisesti kevein tapa huomioida EU:n valtiontukisäännöt on myöntää tuki vähämerkityksistä eli ns. de minimis -tukea koskevan säännön perusteella (komission asetus 1407/2013). Enintään 200 000 euron tuki, joka myönnetään yritykselle kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa, on merkityksel­tään niin vähäistä, ettei siitä tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta komis­siolle.

Enimmäismäärässä tulee huomioida kyseisen jäsenvaltion kaikkien eri viranomaisten kyseisenä ajanjaksona de minimis -tukena myöntämä rahoitus. Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen eri lähteistä saaman de minimis -tuen kokonaismäärä ei ylitä enimmäismäärää.

De minimis -asetusta sovelletaan kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyä, joita koskevat omat de minimis -sääntönsä. Lisäksi maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin yrityksiin asetusta sovelletaan rajoitetusti.

Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen enimmäismäärä on rajattu 100 000 euroon kolmen peräkkäisen vuoden aikana, eikä tukea saa myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin. De minimis -asetus ei oikeuta maksamaan vientitukea eikä tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.  

Tukiviranomaisen on ennen de minimis -tuen myöntämistä selvitettävä yrityksen kuluvan ja kahden aikaisemman verovuoden aikana saamat muut de minimis –tuet. Tukipäätöksen on sisällettävä de minimis –asetuksen  mukaiset tiedot. Tuen myöntämistä koskevat tiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan. De minimis -tuesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta tai raportointia komissiolle.

Lisätietoja: Olli Hyvärinen, Liisa Lundelin-Nuortio, Tarja Sinivuori-Boldt