Valtiontuen käsite

EU:n valtiontukisääntöjen mukainen valtiontuen käsite perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohtaan: ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan siis silloin, kun kaikki valtiontuen tunnusmerkit täyttyvät: julkisia varoja kanavoidaan yrityksiin eli taloudelliseen toimintaan, tämä taloudellinen etu on valikoiva, toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Euroopan komission vuonna 2016 antamassa tiedonannossa valtiontuen käsitteestä (Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä, EUVL 2016/C 262/01) selvennetään valtiontuen määritelmää EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön ja komission päätöskäytännön perusteella.

Tiedonannon tavoitteena on antaa jäsenvaltioiden viranomaisille oikeusvarmuus siitä, minkälaisissa tilanteissa EU:n valtiontukisääntelyä sovelletaan ja milloin ei. Valtiontuen käsitteen tulkinnan ensisijainen perusta on EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä, eikä tiedonannolla rajoiteta tuomioistuimen tulkintaa. Tiedonannossa selvennetään kaikkia valtiontuen käsitteen kriteerejä: yrityksen ja taloudellisen toiminnan käsite, toimenpiteen yhteys valtioon ja valtion varojen käyttö, taloudellinen etu, edun valikoivuus, kilpailun vääristyminen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuva vaikutus.

Tiedonannossa on uutta ohjeistusta erityisesti julkisten investointien ja infrastruktuurirahoituksen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn. Infrastruktuurin rakentamisen rahoitus ei tule valtiontukisääntöjen piiriin, jos rakennettava infrastruktuuri ei kilpaile muiden vastaavien infrastruktuurihankkeiden kanssa. Tämän vuoksi teiden, rautateiden sekä vesi- ja jätevesi-infrastruktuurin rakentamisen rahoitukseen ei pääsääntöisesti sovelleta valtiontukisääntöjä. Valtiontukea infrastruktuurin operoijalle ja käyttäjille ei puolestaan myönnetä, jos infrastruktuurin käytöstä peritään markkinahintaa.

Toiminnalla oltava rajat ylittäviä vaikutuksia

Tiedonannossa korostetaan yleisesti, että EU:n valtiontukisäännöt koskevat toimintaa, jolla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi puhtaasti paikallisten palveluiden tai infrastruktuurin rakentaminen ei välttämättä ole valtiontukea EU-oikeuden merkityksessä, jos tuki ei todennäköisesti houkuttele asiakkaista muista jäsenvaltioista tai jos tuella on enimmillään vain marginaalinen vaikutus jäsenvaltioiden välisiin investointeihin.

Tiedonannossa selvennetään valtiontukisääntöjen soveltamista verotoimenpiteisiin. Tiedonanto korvasi tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen (EYVL 1998/C384/3). Lisäksi komissio linjaa tiedonannossa mm. julkisia hankintoja koskevien menettelyjen ja EU:n valtiontukisääntelyn suhdetta. Jos viranomainen toteuttaa tarjouskilpailun julkisia hankintoja koskevan sääntelyn mukaisesti, järjestelyyn ei liity pääsääntöisesti valtiontukea.

Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi tilanteet, jossa tarjouskilpailua ei ole toteutettu riittävän avoimesti ja syrjimättömästi (hankintalain mukainen suorahankinta). Jos tarjouskilpailussa vain yksi toimija esittää tarjouksen, toimenpiteeseen voi sisältyä valtiontukea ja markkinaehtoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tiedonannossa on esitetty useita arviointimenetelmiä viranomaisten toimenpiteiden markkinaehtoisuuden arviointiin eri tilanteissa. Valtiontuen käsitettä koskeva tiedonanto korvaa tässä komission vanhan ohjeen maa-alueiden ja rakennusten myynnin ja vuokraamisen valtiontukiarvioinnista (EYVL 1997/C 209/3). Komission tiedonannot takausten (EUVL 2008/C 155/10) ja lainojen (EUVL 2008/C 14/02) markkinaehtoisuuden arvioinnista ovat edelleen voimassa.

Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä

Lisätietoja: Olli Hyvärinen, Liisa Lundelin-Nuortio, Antti Välimäki