Yleinen ryhmäpoikkeusasetus

Vuosina 2014–2020 sovellettava valtiontukien yleinen ryhmäpoikkeusasetus (Komission asetus 651/2014) tuli voimaan 1.7.2014. Ryhmäpoikkeusasetuksen uudistaminen oli keskeinen osa EU:n valtiontukisääntöjen kokonaisuudistusta. Asetuksen soveltamisala on aiempaa laajempi. Tavoitteena on nopeuttaa talouskasvua ja kilpailukykyä edistävien valtiontukien käsittelyä sekä siirtää komission valtiontukivalvonnan painopistettä eniten kilpailua vääristäviin tukiin.

EU:n jäsenvaltiot voivat myöntää ryhmäpoikkeusasetuksen edellytykset täyttäviä tukia ilman komission ennakkohyväksyntää.  Asetuksen piiriin kuuluvasta tukiohjelmasta tai tapauskohtaisesta tuesta on kuitenkin toimitettava komissiolle yhteenveto 20 työpäivän kuluessa tukitoimenpiteen voimaantulosta. Suomessa ilmoitukset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä.

Komissio julkaisee yhteenvedot verkkosivuillaan, ja jäsenvaltion viranomaisten on julkaistava tukitoimenpidettä koskeva teksti internetissä. Komissio valvoo ryhmäpoikkeusasetuksen noudattamista jälkikäteen.

Laaja soveltamisala

Ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluu kaikkiaan 44 eri tukimuotoa, ja aiempaan verrattuna asetuksen mukaisesti voidaan myöntää euromääräisesti suurempia tukia. Asetuksen perusteella voidaan myöntää erilaisia

  • alueellisia tukia
  • tukia pk-yrityksille
  • tukia tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan
  • tukia epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työhönottoon ja työllistämiseen
  • tukea ympäristönsuojeluun ja energia-alalle
  • tukea tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi
  • sosiaalista kuljetustukea syrjäisten seutujen asukkaiden hyväksi
  • tukea laajakaistainfrastruktuureille
  • tukea kulttuurin ja kulttuuriperinnön sekä audiovisuaalisten teosten edistämiseen
  • tukea urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille
  • investointitukea paikallisille infrastruktuureille

Ryhmäpoikkeusasetusta voidaan soveltaa kansallisesti rahoitettuihin tukitoimenpiteisiin sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista EU:n osaksi rahoittamiin toimenpiteisiin.

Lisätietoja: Olli Hyvärinen, Liisa Lundelin-Nuortio, Tarja Sinivuori-Boldt