Etelä-Savo ja Pohjanmaa ikääntymishaasteen kimppuun – Tavoitteena edistää toimintakykyä ajoissa

Väestön ikääntyessä ennakoivien ja ehkäisevien toimien rooli korostuu

Jo vuosia Suomessa on puhuttu huoltosuhteen heikkenemisestä ja sen aiheuttamasta julkisen talouden haasteista. Verrattuna vuoteen 2020 Suomen 75—84-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan puolitoista kertaiseksi ja yli 85-vuotiaiden määrä tuplautumaan vuoteen 2035 mennessä (Rotkirch 2021, s. 62). Ikääntyneiden määrän kasvu haastaa hyvinvointialueiden palveluiden tuottamisen tulevina vuosina, kun apua tarvitsevien määrä moninkertaistuu. 

Ennakoimalla elinikäistä toimintakykyä –hankkeen tavoitteena on vastata haasteeseen ennakoimalla: huolehtimalla toimintakykyä ja hyvinvointia edistävistä palveluista. Haasteiden taklaamiseen lähtivät ensimmäisinä mukaan Etelä-Savon ja Pohjanmaan maakunnat. Erityisesti Etelä-Savossa tarve palvelurakenteen keventämiselle on keskeinen, sillä alueen väestö ikääntyy vauhdilla. Omatoimisena ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään pysymisen arvioidaan vähentävän ympärivuorokautisten palvelujen tarvetta. 

Hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2018 yhdessä Sitran kanssa. Molemmissa maakunnissa toteutettiin vuoden 2019 aikana Vaikuttavuuskehittämö-työpajasarja, jossa määriteltiin haaste ja tarvittavat muutokset. Selvää oli, että tavoitteena on parantaa ikääntyneiden toimintakykyä jo ennen hyvinvoinnin haasteiden ilmaantumista.

Hankintakeinona on tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB), joka on yksi työkalu haluttujen hyvinvointivaikutusten hankintaan. Tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa julkisen sektorin organisaatio määrittelee vaikutukset, jotka se haluaa saada aikaan ja maksaa vain niiden saavuttamisesta. Palveluntuotanto rahoitetaan yksityisten sijoittajien pääomalla, ja sijoittajat kantavat pääosin riskin onnistumisesta.

Tulosperusteisen rahoitussopimuksen pohjana on tutkimukseen perustuva ymmärrys haasteesta: ESiORin terveystaloustieteen ammattilaiset analysoivat maakuntien tilannetta ja väitöskirjatutkija Annele Urtamo määritteli ikääntyneiden toimintakyvyn kannalta keskeisiä tekijöitä. Näistä työstettiin yhdessä maakuntien kanssa hankkeessa tavoiteltavat vaikutukset ja mittarit niiden todentamiseen. Hankkeen tavoitteet tukevat muuta kehittämistyötä maakunnissa. Samaan aikaan on esimerkiksi laadittu Etelä-Savon ikäohjelmaa vuoteen 2030, joka pohjautuu Sosiaali- ja terveysministeriön Kansalliseen ikäohjelmaan.

Viisi keskeisintä vaikutustavoitetta ikääntyneiden paremman toimintakyvyn lisäämiseksi ovat: ikääntynyt kokee terveydentilansa hyväksi, fyysinen suorituskyky paranee, kaatumiset vähenevät, elämänlaatu paranee sekä osallisuus paranee samalla, kun yksinäisyys vähenee. Näiden tavoitteiden saavuttamisen avulla ikääntyneiden mahdollisuudet asua kotona pidempään paranevat.

Seuraavaksi Ikä-SIBissä määritellään toimintakykyä parantamalla saavutettava taloudellinen hyöty: tavoitteena on rakentaa malli, josta nähdään, miten ikääntyneiden toimintakykyä edistämällä voidaan tukea kotona pärjäämistä ja sitä kautta vähentää tehostettujen asumispalvelujen kustannuksia. Tämän jälkeen pohditaan lopulliset vaikuttavuus- ja vaikutustavoitteet, joista tulospalkkio halutaan maksaa SIB-mallin mukaisesti. Kun ne ovat valmiit, ollaan jo lähempänä hankkeen viemistä käytäntöön.

Santtu Hakola, Korkeakouluharjoittelija, Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus
Eeva Häkkinen, Essoten vs. vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja