FI EN

Ylijohtaja Huttunen: Ydinvoimalla vielä pitkään keskeinen rooli vähähiilisessä sähköntuotannossa

Työ- ja elinkeinoministeriö 5.2.2019 11.55
Tiedote
Ylijohtaja Riku Huttunen.
Kuva: Aleksi Malinen

– Ydinvoimalla on vielä pitkään keskeinen rooli ilmastoystävällisessä sähköntuotannossa, kun fossiilisia polttoaineita on korvattava nopeasti päästöttömillä tavoilla tuottaa energiaa.

Tämä rooli korostuu lähivuosina ja tulevina vuosikymmeninä, jolloin globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä dramaattisesti ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen 5.2.2019 Helsingissä ensimmäistä kertaa järjestettävän Nordic Nuclear Forum -konferenssin avauspuheessaan

– Loppuvuodesta julkaistun IPCC:n ilmastoraportin sanoma on hälyttävä ja selkeä. Maailman ilmaston lämpeneminen on rajoitettava enintään 1,5 asteeseen. Tarvitsemme nopeasti toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden osa-alueilla, niin teollisuudessa, maataloudessa, kuljetuksissa, jätehuollossa kuin kotitalouksissakin. Energia-alalla suurin huoli on se, että maailman energiantuotannosta yli 80 % perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin.
 
– Meidän on onnistuttava katkaisemaan talouden kasvun ja päästöjen kasvun välinen yhteys. Tarvittava muutos edellyttää energiantuotantoon valtavan määrän uusia investointeja, jotka lisäävät resurssitehokkuutta esimerkiksi kiertotalouden kautta ja joilla lisätään päästötöntä energiantuotantoa. Myös uusiutuvien energialähteiden ja teknologioiden laaja käyttö globaalisti ovat ratkaisevan tärkeitä.
 
– Emme kuitenkaan saa unohtaa ydinvoiman roolia. Monissa maissa ydinenergialla on keskeinen osa vähähiilisessä sähköntuotannossa. Meillä Suomessa sähköntuotannosta jo 80 prosenttia on hiilidioksidipäästötöntä ja sen osuus kasvaa edelleen uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan tehtävien investointien ansiosta, ylijohtaja Huttunen painottaa.

Suomalainen osaaminen näkyy ydinvoiman käytön eri sektoreilla

– Ydinvoiman käytössä turvallisuus tulee aina ensin. Sillä ei ole tulevaisuutta ilman suurta vastuullisuutta ja selkeitä ydinturvallisuusmääräyksiä ja -standardeja. Turvallisuuskulttuuri on myös paljon laajempi kysymys. Jokaisen ydinalan toiminnon osalta on aina otettava huomioon yleinen turvallisuus. Meidän on koko ajan parannettava turvallisuutta ja opittava toistensa kokemuksista.
 
– Taloudellisen vastuun osalta vastuullisuus tarkoittaa sitä, että ydinvoimayritysten on kohdattava kaikki ydinvoiman käyttöön liittyvät elinkaarikustannukset. Tämä tarkoittaa paitsi rakennus- ja ylläpitokustannuksia niin myös jätehuoltoa, käytöstä poistoa ja muita mahdollisia velvoitteita.
 
– Suomessa Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakentaminen on antanut oppia kaikille osapuolille.  Meidän kannalta keskeisintä on kuitenkin lopputulos: että turvallinen ja luotettava voimalaitos saadaan verkkoon tuottamaan päästötöntä sähköä. Juuri nyt näyttää siltä, ​​että olemme hyvin lähellä tätä vaihetta. Valtioneuvosto saattaa jo muutaman viikon kuluttua antaa TEM:n esittelemänä ja kansallisen ydinturvallisuusviranomaisen (STUK) turvallisuusarviointiin perustuvana päätöksen laitoksen käyttöluvasta. Tällöin täysmittainen kaupallinen sähköntuotanto voisi alkaa vuoden 2020 alussa.

– Myös ydinjätehuolto ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on rahoitettava ja hoidettava asianmukaisesti. Suomessa Valtion ydinjätehuoltorahastoon on kerätty jo tähän mennessä ydinjätehuoltovelvollisilta yrityksiltä kolme miljardia euroa tähän tarkoitukseen. Suomi on ensimmäisenä maailmassa myöntänyt rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle. Tämän Posivan laitoksen on tarkoitus olla valmiina 2020-luvun puoliväliin mennessä.

– Kaikki nämä hankkeet ovat lisänneet suomalaisen ydinyhteisön tietämystä ja osaamista. Erityisesti haluaisin mainita asiantuntemuksemme sääntelykysymyksissä, turvallisuusanalyysissä ja ydinjätehuollon teknologioissa. Kaikki tämä asiantuntemus on tarjolla myös muiden maiden organisaatioille. Toinen toisiltaan oppiminen ja yhteistyö ovat menestyksen avaimet, Huttunen korostaa.
 
Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518