Työministeri Timo Harakan puhe Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa (EMPL) 24.7.2019
(muutosvarauksin) Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja ja hyvät Euroopan parlamentin jäsenet, Haluan aluksi onnitella valiokunnan puheenjohtajaa ja kaikkia varapuheenjohtajia nimitystenne johdosta. Haluamme harjoittaa rakentavaa yhteistyötä kansanne Euroopan hyväksi.
Suomen EU-puheenjohtajakauden päätavoitteen voi kiteyttää sanoihin: Kestävä Eurooppa - Kestävä tulevaisuus. Suomi korostaa puheenjohtajakaudellaan nopeaa siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Painotamme puheenjohtajakaudellamme EU:n yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista, kilpailukykyistä ja sosiaalisesti eheää unionia, EU:n aseman vahvistamista globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten turvallisuuden takaamista.
Tavoitteenamme on uuden kestävän ja osallistavan kasvun strategian luominen EU:lle.
Pyrimme jalkauttamaan Eurooppa-neuvoston kesäkuussa hyväksymän EU:n strategisen ohjelman painoalueita neuvoston työhön.
Myös EU:n strategisessa ohjelmassa korostetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteydessä.
TSTK-neuvoston kokouksessa 8.7.2019 keskusteltiin puhdasta planeettaa koskevan komission tiedonannon pohjalta ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen työelämäaspekteista. Ministerit pitivät tärkeänä EU-yhteistyötä sen varmistamiseksi, että ilmastoneutraaliin talouteen siirrytään nopeasti sekä sosiaalisesti osallistavalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Osaamisen jatkuva päivittäminen ja sosiaalinen vuoropuhelu ovat työllistymisen sekä onnistuneiden ja oikeudenmukaisuuden siirtymien edellytys.
Yrityksissä tulee ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja sosiaalisesti kestävällä tavalla sekä järjestämällä työntekoa uudelleen. Työvoiman osaamista tulee päivittää, jotta voidaan turvata korkea työllisyysaste sekä yritysten osaamistarpeiden ja työvoiman tarjonnan tasapaino. Näitä näkökohtia korostettiin Helsingissä heinäkuun alussa pidetyssä puheenjohtajuuskonferenssissa, joka koski digitalisaatiota, työssä oppimista sekä työn uudenlaista organisointia.
EU:n strategisen ohjelman mukaisesti Suomi korostaa myös yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamista kaikille. Tämä on yhteiskunnan ja talouden kehityksen kannalta välttämätöntä, sillä eriarvoisuus on huomattava poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen riski.
Työn murroksen sekä työelämän muutoksen tahtia kuvataan joskus syystäkin ilmauksella ”Tulevaisuus on jo tänään”. Myös meidän vastauksiamme uusiin haasteisiin kaivataan kipeästi jo tänään. Työehtojen ja työolojen oikeudenmukaisuus tulee turvata työn uusien muotojen osalta. Ketään ei saa käyttää hyväksi eikä jättää yksin muutoksen keskellä.
Lainsäädäntöä ei Suomen kaudella ole vireillä paljonkaan, sillä Romanian, Itävallan ja aiempien EU-puheenjohtajakausien aikana tehtiin paljon hyvää työtä ja löydettiin ratkaisuja vireillä olleisiin aloitteisiin.
Euroopan sosiaalirahasto plus-ehdotuksen osalta neuvosto pääsi Romanian puheenjohtajakaudella osittaiseen yleisnäkemykseen. Avoimiksi jäivät edelleen muun muassa eräät horisontaaliset sekä budjettiin liittyvät kysymykset.
Neuvosto saavutti osittaisen yleisnäkemyksen myös Euroopan globalisaatiorahastoasetuksen osalta.
Suomi on valmis aloittamaan molempien rahastojen osalta trilogineuvottelut parlamentin kanssa niistä kysymyksistä, joista neuvosto on saavuttanut yleisnäkemyksen.
Yritykset ja työntekijät toimivat globaaleilla markkinoilla. Suomen puheenjohtajakaudella valmistellaan päätelmät Kansainvälisen työjärjestö ILOn 100-vuotisjulistuksen toimeenpanosta. Sosiaalisesti kestävän kehityksen ja ihmisarvoisen työn varmistamiseksi tarvitaan globaalia yhteistyötä ja kansainvälisiä työstandardeja. Myös maailmanlaajuisten tuotantoketjujen työehtojen ja -olojen reiluuden turvaaminen kaikille on tärkeää myös eurooppalaisille kuluttajille ja työntekijöille.
Suomi valmistelee neuvoston päätelmät vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllisyyden edistämisestä. Tavoitteena on lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta, parantaa kasvua ja työllisyyttä sekä työvoiman tarjonnan ja osaamisen kohtaantoa. Esimerkiksi fyysiseen tai psyykkiseen työkykyyn, puutteellisen kielitaitoon, osaamiseen tai työkokemukseen liittyviä ongelmia voidaan lieventää muun muassa rakentamalla opinto- ja työllisyyspolkuja viranomaisten yhteistyöllä.
Suomen puheenjohtajakaudella on tarkoitus keskustella komission tiedonantoon liittyen mahdollisuudesta lisätä määräenemmistöpäätöksentekoa sosiaalipolitiikan alalla. Siirtyminen määräenemmistöpäätöksentekoon voisi periaatteessa koskea muun muassa yhdenvertaisuutta, laillisesti maassa olevien kolmansien maiden kansalaisten työsuhteen ehtoja ja työntekijöiden osallistumisjärjestelmiä. Päätös edellyttäisi komission esitystä sekä jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.
Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa korostetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöön panoa EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa kunkin oman toimivallan mukaisesti. Tähän liittyen keskustellaan EU:n työ- ja sosiaalipolitiikan haasteista ja mahdollisuuksista sekä painoalueista.
Järjestämme tästä aiheesta Brysselissä 9.12.2019 illallisen, johon kutsutaan muun muassa työ- ja sosiaaliministerit ja komission, EP:n työllisyyskomitean sekä Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen edustajat.
EU:n työlainsäädännön osalta jäsenvaltioilla on toimeenpantavanaan useita direktiivejä. Suomen kaudella keskustellaan siitä, miten EU:n työlainsäädäntöä tulee uudistaa tai sen toimeenpanoa tehostaa ottaen huomioon työelämän ja toimintaympäristön muutokset.
Työvoiman liikkuvuuteen liittyen puheenjohtajakaudellamme käynnistyy Euroopan työviranomaisen toiminta. Uuden viranomaisen avulla voidaan edistää työvoiman vapaata, turvallista ja oikeudenmukaista liikkuvuutta EU:n sisällä sekä viranomaisten yhteistyötä pimeän työn torjunnan ja työsuojelun valvonnan aloilla erityisesti lähetettyjen työntekijöiden osalta.
Pidämme tärkeänä EU:n sosiaalista vuoropuhelua. Pyrimme ottamaan työmarkkanajärjestöjen näkemykset huomioon EU:n puheenjohtajakaudellamme. Järjestöjen kuulemiseksi pidetään 16.10. kolmikantainen sosiaalinen huippukokous, johon meillä on ilo kutsua myös Euroopan parlamentin edustaja.
Kiitos puheenjohtaja! Vastaan mielelläni parlamentin jäsenten kysymyksiin.