ELY-keskukset ovat onnistuneet tehtävissään, mutta ohjausjärjestelmä ja virastorakenne kaipaavat kehitystä, todetaan juuri julkaistussa ELY-keskusten virastokokonaisuuden ulkoisen arvioinnin raportissa. Työn tavoitteena oli arvioida, mikä nykyisissä ELY-keskuksissa on toimivaa ja miten toimintaa voitaisiin kehittää entistä vaikuttavammaksi.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa luo epävarmuutta kansainväliseen talouteen, ja sodan kerrannaisvaikutukset ovat laajat. Hintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa, nostaa tuotantokustannuksia ja vähentää investointihalukkuutta. Toisaalta alueilla nähdään, että moni myönteinen asia etenee nyt vauhdilla, kuten kiertotalous, digitalisaatio ja puhtaan energian ratkaisut.

Euroopan komissio on hyväksynyt EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 sekä Suomen kumppanuussopimuksen ensimmäisten joukossa koko EU:ssa. Ohjelma edistää alueiden elinvoimaa, työllisyyttä ja hyvinvointia. Kumppanuussopimuksessa kuvataan eri rahastojen strategista suuntaa ja keskinäistä koordinaatiota.

Valtioneuvosto myönsi aluekehittämisviranomaisina toimiville maakuntien liitoille yhteensä 33 miljoonaa euroa maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen ja valtion ja maakuntien sopimuksellisen yhteistyön edistämiseen. Lisäksi rahoitus on tarkoitettu alueiden resilienssin vahvistamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä ja alueiden rakennemuutosta ennakoiviin toimiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa raportissa Suomen aluekehityksen mahdollisia tulevaisuuskuvia on tarkasteltu neljän erilaisen skenaarion kautta. Vuoteen 2040 asti ulottuvien skenaarioiden mukaan aluekehitys voi olla globaalisti valikoitunutta, raaka-aineisiin ja turismiin keskittynyttä, tilkkutäkkimäistä tai tasapainoista.