Lisäpanostuksia työllisyyden hoitoon ja yritystoiminnan edistämiseen

Työ- ja elinkeinoministeriö 29.5.2018 12.42
Tiedote
Lisäpanostuksia työllisyyden hoitoon ja yritystoiminnan edistämiseen

Hallitus panostaa lisätalousarvioesityksessä yritysten tarpeista lähtevään työnhakijoiden koulutukseen ja vauhdittaa tutkimuslähtöisten yritysten syntymistä. Tarjouskilpailulla edistetään uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä.

Tutkimuslähtöisten yritysten kaupallistamiseen vauhtia

Lisätalousarvioesitys sisältää 15 miljoonan euron määrärahan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle.

– Meillä on paljon huippututkimusta, joiden kaupallistamiseen saamme nyt vauhtia uuden rahaston myötä. Euroopan investointirahasto on jo ilmoittanut halukkuutensa toimia kanssasijoittajana rahastossa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Lisämäärärahalla VTT osallistuu uuden teknologian siirtorahaston perustamiseen. Valtion osallistumisen edellytyksenä on, että Euroopan investointirahasto sijoittaa rahastoon vähintään 50 prosenttia kokonaisuudesta. Rahaston tavoitekoko on 40 miljoonaa euroa ja sen tavoitteena on vauhdittaa tutkimus- ja tiedelähtöisten yritysten syntymistä Suomeen. 

Yritysten tarpeista lähteviin koulutuksiin lisäpanostuksia

Hallitus panostaa lisätalousarviossa yritysten tarpeesta lähtevään työnhakijoiden jatko- ja täydennyskoulutukseen 24 miljoonaa euroa. Lisäksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi lisätään 5 miljoonaa euroa käynnistettäviin kasvupalvelupilotteihin.

– Lisäpanostukset työllisyyden edistämiseen ovat merkittävät ja tulevat tarpeeseen. On tärkeää, että voimme vastata nopeasti osaavaan työvoiman saatavuusongelmiin työvoimapula-aloilla, toteaa työministeri Jari Lindström.

Lisätalousarvion lisäksi työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) henkilöresursseja lisätään 206 henkilötyövuodella. Lisähenkilöstön palkkaaminen on käynnistynyt ja se toteutetaan aiemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahojen turvin.

Uusiutuvan energian tuotantoinvestointien tarjouskilpailu toteutuu

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti järjestetään teknologianeutraali tarjouskilpailu, jonka perusteella maksetaan tuotantotukea kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisimmille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Tätä koskeva lakiesitys on annettu aiemmin eduskunnalle. Hallitus esittää lisätalousarviossa tarjouskilpailuun enimmäisvaltuutta, jonka mukaisesti tukea maksettaisiin tukiaikana enintään 16,8 terawattitunnin sähkön tuotannosta. 

– Tavoitteena on uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen energiantuotannossa. Lisätalousarvioon sisältyvä valtuus mahdollistaa tarjouskilpailun, joka on esillä eduskunnassa käsittelyssä olevassa lakimuutoksessa. Tähtäin on siinä, että saisimme järjestetty tarjouskilpailun tämän vuoden syksyn kuluessa, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Valtio ottaa aktiivisemman roolin kaivos- ja akkuklusterin kehittämisessä

Aiemmin toukokuussa talouspoliittisen ministerivaliokunnan puollon mukaisesti valtio keskittää kaivostoimialaan liittyvät sijoituksensa Suomen Malmijalostus Oy:öön. Tavoitteena on omistusten pitkäjänteinen kehittäminen strategisena kokonaisuutena.

Lisätalousarvioesitys sisältää tätä tarkoitusta varten yhtiölle osoitettavan 46 miljoonan euron pääomituksen, joka ei kuitenkaan lisää valtion menoja. Pääomitus toteutetaan siirtämällä Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle aiemmin valtion talousarvioissa myönnettyjä sekä kaivossijoitusohjelman edelleen käyttämättömiä määrärahoja uudelle yhtiölle.

Kimolan kanavan kunnostustyöt voivat alkaa

Hallitus lisää Kimolan kanavahankkeen rahoitusosuuttaan reilulla 5 miljoonalla eurolla. Hankkeen kustannusarvio on noussut ja lisämääräraha mahdollistaa kanavan kunnostustöiden aloittamisen. Kouvola, Heinola ja Iitin kunta tekivät jo aiemmin päätökset lisätä omaa rahoitustaan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 26 miljoonaa euroa, josta valtio rahoittaa 2/3 ja kunnat kolmanneksen.

– On hienoa, että saimme varmistettua hankkeen kokonaisrahoituksen ja urakat pääsevät vauhtiin. Nyt on tärkeää pysyä kustannusarvion puitteissa. Hanke on paikallisesti tärkeä ja tuo uusia mahdollisuuksia matkailun saralle, toteaa ministeri Lindström.

Hankkeen tavoitteena on muuttaa Kimolan uittoväylä yleiseksi paikallisväyläksi ja mahdollistaa vesiliikenne Iitin Pyhäjärven ja Konniveden välillä. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2019.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, puh. 050 340 2250
työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, puh. 050 574 0236
energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135