Ajankohtaista EU:n valtiontukisääntelystä

Valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset voimaan

Valtiontukien ns. yleistä ryhmäpoikkeusasetusta (komission asetus 651/2014) muutettiin komission 14.6.2017 antamalla asetuksella (2017/1084). Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisala laajeni edelleen. Lisäksi asetukseen tehtiin useita muita yksityiskohtaisia muutoksia. Ryhmäpoikkeusasetus mahdollistaa jäsenvaltioille valtiontukiohjelmien käyttöönoton ja tukien myöntämisen ilman komission ennakkohyväksyntää, kun asetuksen yleiset ja kutakin tukimuotoa koskevat erityiset edellytykset täyttyvät.


Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisala laajeni alueellisille lentoasemille myönnettäviin investointitukiin, ja tältä osin alle 200 000 vuosittaisen matkustajan lentoasemien investointitukia koskevat yksinkertaistetut säännöt. Laajennettu soveltamisala kattaa myös tuet toimintatappioiden kattamiseen alle 200 000 vuosittaisen matkustajan lentoasemille.

Asetuksen soveltamisala laajeni myös meri- ja sisävesisatamille satama- ja kulkuinfrastruktuuri-investointeihin sekä ruoppaukseen liittyviin kustannuksiin myönnettäviin tukiin. Tältä osin enintään 5 miljoonan euron tukea merisatamille ja enintään 2 miljoonan euron tukea sisävesisatamille koskevat yksinkertaistetut säännöt.

Ryhmäpoikkeusasetuksen euromääräistä soveltamisalaa laajennettiin kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen suunnattujen tukien osalta (investointituki enintään 150 milj. euroa hanketta kohden, toimintatuki enintään 75 milj. euroa yritystä kohden vuodessa). Samoin asetus kattaa nyt urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille myönnettävät entistä suuremmat tuet (investointituki enintään 30 milj. euroa ja investoinnin kokonaiskustannukset enintään 100 milj. euroa hanketta kohti; toimintatuki enintään 2 milj. euroa urheiluinfrastruktuuria kohden vuodessa).

Aluetukien osalta ryhmäpoikkeusasetus kattaa nyt myös toimintatukiohjelmat erittäin harvaan asutuilla alueilla. Harvaan asutuilla alueilla tuotettujen tai jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannusten korvaaminen on puolestaan mahdollista, vaikka tuensaaja ei harjoittaisi tuotantotoimintaa näillä alueilla.

Lisätietoja: Olli Hyvärinen, Liisa Lundelin-Nuortio, Tarja Sinivuori-Boldt