Matkailun talousvaikutukset

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle kasvoi ennen koronapandemiaa. Vuosina 2018–2019 ulkomainen matkailukysyntä kasvoi keskimäärin 8 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan kotimaanmatkailu kasvoi vuosittain 3 prosenttia. 

Vuoden 2020 maaliskuussa alkanut koronapandemia ja siitä aiheutuneet rajoitukset vaikuttivat voimakkaasti matkailuun. Vuoteen 2019 asti matkailun osuus Suomen bkt:stä pysytteli 2,7 prosentissa, mutta pandemia ja siitä aiheutuneet rajoitukset laskivat matkailun osuuden 1,4 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2021 matkailun bkt-osuus lähti kotimaanmatkailun siivittämänä jälleen nousuun, kasvaen 1,6 prosenttiin.

Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2019 oli 16,3 miljardia euroa. Ulkomaisten matkailijoiden Suomeen jättämät tulot, eli matkailuvienti, olivat siitä noin 5,3 miljardia euroa, kotimaisten 11 miljardia. Matkailuviennin osuus oli palveluviennistä 17 prosenttia ja 5,4 prosenttia Suomen kaikista vientituloista.

Vuonna 2021 matkailun kokonaiskysyntä oli ennakkotietojen mukaan 11,5 miljardia euroa, mikä oli 1,3 miljardia euroa (13 %) enemmän kuin vuonna 2020, mutta 4,8 miljardia euroa (-29 %) vähemmän kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa. Ulkomaisten matkailijoiden osuus kokonaiskysynnästä oli 1,3 miljardia ja kotimaisten 10,2 miljardia vuonna 2021. Kotimaisen matkailukysynnän osuus nousi 89 prosenttiin, josta 7 prosenttiyksikköä muodostuu ulkomaille suuntautuvan matkailun kotimaahan jäävästä osuudesta. Kotimaanmatkailun osuus matkailukysynnästä oli siten 82 prosenttia (9,4 miljardia euroa) vuonna 2021. Ulkomaisesta matkailutulosta (pl. henkilöliikenne) 78 prosenttia tuli Euroopan markkinoilta vuonna 2021. Suurimmat vientimarkkinat olivat Viro (158 milj. euroa), Ruotsi (111 milj. euroa) ja Saksa (89 milj. euroa).

Vuoden 2022 kehitysarvioiden mukaan kokonaiskysyntä kasvoi edellisvuodesta 13,5 miljardiin euroon. Ulkomainen kysyntä nousi 3,3 miljardiin euroon, mikä on noin 62 prosenttia huippuvuoden 2019 tasosta. Myös suomalaisten ulkomaanmatkailusta kotimaahan jäävä kysyntä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Kotimaanmatkailun kysyntä puolestaan väheni 2021 huippuvuodestaan ja jäi hieman alle pandemiaa edeltäneen tason.

Alueelliset vaikutukset

Vuonna 2021 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa noin kolmannes (3,7 miljardia euroa) kohdistui Uudellemaalle. Alueellisesti matkailukysyntä painottui vuonna 2021 Uudenmaan lisäksi Pirkanmaalle (8 %), Varsinais-Suomeen (8 %) ja Lappiin (7 %).

Vuonna 2021 matkailukysyntä kasvoi ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta lähes kaikissa maakunnissa kotimaanmatkailun ansiosta. Euromääräisesti suurin kasvu kohdistui suurten kaupunkien maakuntiin. Uudellamaalla kysyntä kasvoi 0,3 miljardia euroa (8 %), Pirkanmaalla 0,2 miljardia euroa (29 %), Varsinais-Suomessa 0,1 miljardia euroa (17 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla 0,1 miljardia euroa (19 %) edellisvuodesta. Lapissa kysyntä hieman väheni (-2 %), Etelä-Karjalassa ja Kainuussa kysyntä pysyi edellisvuoden tasolla.

Pandemian vaikutukset ovat näkyneet maakunnissa eri suuruisina. Voimakkaimmin matkailukysyntä on supistui vuonna 2020 niissä maakunnissa, joissa ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli merkittävä ennen pandemiaa: Uudellamaalla, Lapissa, Ahvenanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Ulkomaisen kysynnän väheneminen jatkui lähes kaikissa maakunnissa vuonna 2021. Euromääräisesti ulkomainen kysyntä väheni eniten Lapissa (-81 milj. euroa), Uudellamaalla (-53 milj. euroa) ja Etelä-Karjalassa (-51 milj. euroa). Ahvenanmaalla ulkomainen kysyntä kääntyi jo kasvuun ja lisääntyi 15 miljoonalla eurolla laivaliikenteen vilkastumisesta johtuen. Noin 85 prosenttia ulkomaisesta kysynnästä kohdistui viiteen maakuntaan: Uudellemaalle (56 %), Lappiin (16 %), Ahvenanmaalle (5 %), Pohjois-Pohjanmaalle (4 %) ja Varsinais-Suomeen (4 %).

Tuoreita lukuja majoituspalveluiden tarjonnasta ja käytöstä löydät Tilastokeskuksen Majoitustilastosta: Suomen virallinen tilasto (SVT): Majoitustilasto.

Luvut perustuvat Suomen matkailutilinpidon 2020-2021 lukuihin,  kehitysarvioihin 2022 sekä Matkailu vientialana –infograafiin 2023. Tarkemmat tietokantataulukot on julkaistu Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelussa. TEM Toimialapalvelu julkaisee vuosittain myös toimialaraportin matkailun liiketoiminnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilasto-järjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kat-tavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä mm. YK:n, UNWTO:n (World Tourism Organization), OECD:n ja EU:n toimesta.

Matkailukysynnän kehitysarviot koronapandemian aikana

Matkailukysyntä on yksi matkailustrategian keskeisimpiä mittareita. Koronapandemian vaikutuksia Suomen matkailukysyntään on tarkasteltu säännöllisesti päivitettävissä matkailukysynnän kehitysarvioissa. Viimeisin arvio perustuu syyskuun 2021 tilanteeseen. Arviot kuvaavat koronaviruksen vaikutuksia matkailun kokonaisuuteen Suomessa: Matkailukysynnän kehitysarviot koronapandemian aikana 2020-2021.

Matkailutilinpidon käsitteet

  • Matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on positiivinen eli ylijäämäinen, jos Suomessa käynei-den ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla. 
  • Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa, jotka matkailija on joko maksanut itse tai joku toinen taho on maksanut ne hänen puolestaan. Matkailukysyntään sisältyy lisäksi omien vapaa-ajan asuntojen käytöstä aiheutuva laskennallinen kustannus. Ks. myös matkailutulo, matkailukulutus ja matkailuvienti.
  • Matkailutulo eli matkailijoiden käyttämä raha, matkailupalveluiden ja -tuotteiden myynnistä saatava euromääräinen tulo/hyöty.
  • Matkailukulutus kuvaa matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. 
  • Matkailuvienti eli ulkomainen matkailukysyntä kuvaa kansainvälisten matkaili-joiden matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käyttämä rahamäärä.
  • Matkailumeno kuvaa kaikkia matkailijoiden itse hankkimia tai muiden korvaa-mia tuotteita ja palveluita. Kansainvälinen matkailumeno tarkoittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaiden kulutusta ulkomaanmatkoilla, kun mukaan on laskettu kansainväliset henkilöliikennemenot.
  • Henkilöliikennetase kuvaa Suomen ja ulkomaiden välisten kansainvälisten henkilökuljetusten tuloja ja menoja. Henkilöliikennetase sisältää matkalippujen lisäksi matkatavarat sekä kaiken kulutuksen kulkuvälineissä.

Lisätietoja: Sanna Kyyrä