Vuorotteluvapaa tarjoaa

  • työntekijälle mahdollisuuden parantaa työssä jaksamista
  • työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada työkokemusta ja ylläpitää ja kehittää työmarkkinavalmiuksia
  • työnantajalle mahdollisuuden saada joustavuutta ja uutta osaamista työyhteisöön.

Työntekijä ja työnantaja sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Työtekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaan aikana työtekijän palvelussuhde on lepotilassa.

Vapaan edellytyksistä

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on

  • vähintään 20 vuoden työhistoria ja
  • vähintään 13 kuukauden yhtäjaksoinen työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo.

Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä koskee yläikäraja: Vuorotteluvapaa tulee aloittaa viimeistään sinä kalenterikuukautena, jolloin vuorottelija täyttää 60 vuotta.

Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto on 100 ja enimmäiskesto 180 kalenteripäivää.

Sijainen

Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajan on palkattava sijainen. Sijaiseksi käy vain henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

Työttömyyden vähimmäiskestoa ei sovelleta, jos sijaiseksi palkattava työtön työnhakija on

  • alle 30-vuotias äskettäin ammattitutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittanut
  • alle 25-vuotias tai
  • yli 55-vuotias.

Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joista työntekijä on lähtenyt vuorotteluvapaalle.

Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaalle jäävälle maksetaan vapaan ajalta vuorottelukorvausta. Korvauksen määrä on 70 %:a työttömyyspäivärahasta. Vuorottelukorvauksen maksaa työttömyyskassa tai Kela.

Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa, ohjaa ja kehittää vuorotteluvapaan toimeenpanoa työvoimapoliittisten asioiden osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa, ohjaa ja kehittää toimeenpanoa vuorottelukorvaukseen liittyvien asioiden osalta.

Lisätietoja: Johanna Nyberg