Kolumnit

Tänä vuonna sekä Suomi että EU tukevat puhtaan energian investointeja ennennäkemättömällä laajuudella. Uusia energiainvestointeja tarvitaan enemmän kuin koskaan nyt, kun sanomme Venäjän fossiilienergialle hyvästit. Käynnissä ja avautumassa on useita yrityksille suunnattuja energiainvestointihakuja, kirjoittaa johtava asiantuntija Juho Korteniemi kolumnissaan.

Osa-aikatyötä tekevien osuuden kasvu siivittää Suomea kohti pohjoismaisten naapureidemme työllisyysastetta. Työnteon tavat ovat muuttuneet nopeasti. Nykypäivänä digitaaliset alustat auttavat työnantajia ja työntekijöitä kohtaamaan toisensa joustavasti ja vaivattomasti, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Korona-aikana ärtymyksen ja tarmottomuuden tunteet, keskittymisvaikeudet sekä henkinen väsymys työpäivän alkaessa ovat kasvaneet palkansaajilla. Myös fyysinen ja henkinen palautuminen työstä on heikentynyt. Työpaikoille on kertynyt työhyvinvointivelkaa, kirjoittaa johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen korona-aikana tehtyjen tutkimusten tuloksista.

Huhtikuun työmarkkinakatsaus toi hyviä uutisia työllisyydestä ja avointen työpaikkojen määrästä. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee vihdoin, mutta yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä ei sula. Ei jotain niin hyvää, ettei jotain huonoakin, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Osana hallituksen työllisyystoimia uudistamme työllisyyspalveluita. Jos tavoitteenamme on muihin Pohjoismaihin verrattava työllisyysaste, meidänkin on syytä siirtyä työllisyyspolitiikassa hyödyntämään keinoja, joita muut Pohjoismaat ovat onnistuneesti käyttäneet. Tämä vaatii meiltä isoja uudistuksia niin palveluihin, toimintatapoihin kuin rakenteisiinkin. Näitä Sanna Marinin hallitus edistää voimakkaasti.

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti laajasta ja monivuotisesta vuosille 2020-2024 ajoittuvasta koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmasta syyskuussa 2020. Nyt on julkaistu suunnitelmaan perustuva kolmas osa, joka koskee toteutettua koronatukipolitiikkaa. TEM:n yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto tilasi tutkimuksen. Myöhemmin toteutetaan vielä merkittävimpien tukien vaikuttavuuden arvioinnit.

Eurooppa-neuvosto on linjannut EU:n pyrkivän mahdollisimman nopeasti eroon riippuvuudesta venäläisestä energiasta. Päivänpolttavia ovat pakotteita ja kaupan suuntaamista koskevat päätökset. Pidemmällä aikavälillä investointeja ohjaa muun muassa EU:n Fit for 55 -paketti. Lähiviikkoina tehdäänkin monia kauaskantoisia linjauksia Euroopan energiapolitiikasta.

Vaikka Suomessa on jo monia kiertotalouden edelläkävijöitä, on selvää, että tarvitsemme laajaa toimintatapojen muutosta, jotta kasvumme olisi kestävällä pohjalla. Kiertotalous tulee muuttamaan yritysten liiketoimintamalleja perustavalla tavalla ja sitä myötä myös työelämää: uusia työpaikkoja syntyy, töitä katoaa ja monien töiden sisältö muuttuu. Tähän haasteeseen vastaavat tulevaisuudessa myös työllisyys- ja yrityspalvelut.

Lämpömittarin lukeman, eli ammattibarometrin tulosten, tulisi heijastua koulutusta järjestävien tahojen opetustarjontaan. Ammattibarometrin astelukuja pitäisi tarkkailla myös kotikatsomoissa. On tärkeää, että ammattibarometriarvio saavuttaa ihmiset, jotka ovat valitsemassa ammattia tai vaihtamassa alaa.

Digitalisaatio vaikuttaa matkailualaan monesta eri näkökulmasta. Datan määrä kasvaa huimaa vauhtia, sillä käytämme koko ajan enemmän dataa tuottavia palveluita ja laitteita. Varaamme matkamme ja elämyksemme netissä, käytämme tapahtumissa ja matkakohteissa niihin suunniteltuja appeja. Samalla annamme matkailuyrityksille valtavan määrän uutta raaka-ainetta, eli dataa, rakentaa parempia palveluja ja suunnitella liiketoimintaa. 

Avointen työpaikkojen määrä oli helmikuussa ennätyksellisen suuri. Vaikka Ukrainan sota leikkaa talouden kasvua, monet investoinnit saavat myös lisää vauhtia. Työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat eivät siis häviä kriisin vuoksi mihinkään, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Kansallisen yritysvastuulain toteuttaminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sen käytännön toteutukseen liittyy monia avoimia kysymyksiä ja haasteita. Samaan aikaan kansallisen yritysvastuun arvioinnin kanssa EU:ssa valmistellaan EU:n yritysvastuulakia, joka asettaisi yhteiset pelisäännöt kaikille unionin alueella toimiville yrityksille.

Euroopan komission 8.3.2022 julkaisema toimintasuunnitelma asettaa tavoitteeksi riippumattomuuden venäläisestä energiasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Välittömästi voimme vaihtaa monien polttoaineiden toimittajaa. Pidempiaikainen muutos edellyttää kuitenkin suuria investointeja energia- ja teollisuuslaitoksiin sekä siirtoyhteyksiin. Samalla on hyväksyttävä muutoksen vaikutukset energiahintoihin, kirjoittaa ylijohtaja Riku Huttunen kolumnissa.

Juuri ilmestyneen, Broad Scope Management Consulting Oy:n toteuttaman Yrityspalvelut 2024+ -selvityksen havainto on, että julkinen yrityspalvelujärjestelmä on edelleen hajanainen ja pirstaleinen. Asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta palvelujen kehitystyötä tosiasiassa ohjaa edelleen liiaksi hallinnollinen ja tuotelähtöinen ajattelu.

Työnantajat ilmoittivat julkiseen työnvälitykseen ensimmäistä kertaa sen historiassa yli miljoona uutta avointa työpaikkaa vuonna 2021. Kaikkiaan uusia työpaikka-avauksia ilmoitettiin 1 010 994 kappaletta. Siis  jokaisena vuoden työpäivänä julkisessa työnvälityksessä oli keskimäärin 3919 uutta työpaikkaa, joita siellä ei ollut edellisenä päivänä.  

Aika usein työllistymisen edistämiseen liittyvissä hankkeissa tavoitteena on tehdä muutosesityksiä lainsäädäntöön. Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmassa tilanne on päinvastoin: toiminnan mahdollistavat säännökset ovat jo olemassa. Niitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi.

Tiedätkö mitä tarkoitetaan täsmätyökyvyllä? Se on termi, joka on vaivihkaa kotiutumassa TE-palveluissa monialaista työtä tekevien asiantuntijoiden käyttöön.

Työvoimapula kiusaa niin yrityksiä kuin kansalaisiakin. Jonot palveluissa pitenevät, ja yritykset menettävät liikevaihtoa. Avoimia työpaikkoja onkin TEMin työllisyyskatsauksen mukaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Digimarkkinasäädöksen valmistelu etenee EU:ssa vauhdilla. Suomi selvittää paraikaa Euroopan parlamentin lisäysehdotusten vaikutuksia yrityksiin ja kuluttajiin ja tässä työssä eri sidosryhmien näkemykset ovat tarpeellisia ja tervetulleita, kirjoittaa kolumnissaan TEMin johtava asiantuntija Hannele Timonen.

Laajan Työkykyohjelman toimenpiteet tukevat osatyökykyisten työllistymistä monin eri tavoin. Työkyvyn edistämisen lisäksi tarvitaan lukuisia politiikkatoimia sekä työnantajien tietoisuuden lisäämistä tuesta, jotta osatyökykyisten työllisyys paranee.