Kansainvälinen työjärjestö ILO

ILO luo kansainvälisiä työelämän yleissopimuksia sekä valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa. Vuoden 2008 julistuksessa sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta (ILO Declaration on Social Justice for a Fair Globalisation) määritellään ILOn neljä strategista tavoitetta.

Ne ovat :

  • työllisyys
  • sosiaalinen suojelu
  • työmarkkinavuoropuhelu ja kolmikantaperiaate sekä
  • työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien kunnioittaminen.

ILOn periaatteiden mukaan kaikilla sen jäsenvaltioilla on velvollisuus poistaa pakkotyö, lapsityö ja syrjintä sekä taata yhdistymisvapaus. Viime vuosina ILOn päätavoitteena on ollut ihmisarvoisen työn (Decent Work) toteutuminen maailmanlaajuisesti.

Järjestö toimii tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Maailmanpankin kanssa ja osallistuu rikkaiden teollisuusmaiden ns. G20-ryhmän toimintaan. ILOn aloitteesta työllisyyden kohentaminen ja ihmisarvoinen työ ovat osa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vuosituhattavoitteita.  

Organisaatio

ILO (International Labour Organization) on rakenteeltaan ja toiminnaltaan kolmikantainen eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa.

Kansainvälinen työkonferenssi on ILOn ylin päättävä elin. Se kokoontuu joka kesä, ja siellä päätetään yleissopimusten ja suositusten hyväksymisestä sekä asetetaan ILOn hallintoneuvosto. ILOn pääjohtaja on ollut keväästä 2012 britti Guy Ryder.

Vastuu ILO-asioiden hoidosta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle yhdessä muiden ministeriöiden kanssa sekä valtioneuvoston asettamalle kolmikantaiselle Suomen ILO-neuvottelukunnalle.

Ajankohtaista ILOsta

Vuoden 2016 työkonferenssissa keskusteltiin mm. ihmisarvoisesta työstä globaaleissa tuotantoketjuissa. Lisäksi valmisteltiin suositusta siviilikriisinhallinnasta otsikolla Decent Work for Peace, Security and Disaster Resilience.

ILOssa valmistaudutaan järjestön 100-vuotisjuhlaan vuonna 2019. Sen yhteydessä arvioidaan, miten järjestön toimintaa tulisi suunnata uudelleen globaaleilla työmarkkinoilla ja työelämän nopeiden muutosten oloissa.

Pääjohtaja Ryder on ehdottanut ns. vuosisata-aloitteita, joiden pohjalta työtä on tarkoitus jatkaa. ILOn sopimusten päivittämiseksi ollaan kehittämässä uudistamismekanismia. Myös mahdollisuuksia tehostaa ja virtaviivaistaa sopimusten valvontaa sekä sitä, miten ILOn perusperiaatteiden ja sitoumusten seurantaa tulisi kehittää, selvitetään.

Ajankohtaista

Pakkotyöpöytäkirjan ratifiointi

Tasavallan presidentti päätti 18.11.2016 ratifioida Kansainvälisen työjärjestö, ILOn pöytäkirjan, jolla pyritään pakkotyön poistamiseen sekä pakkotyöhön joutuneiden ihmiskaupan uhrien suojeluun ja oikeusturvan parantamiseen.

Pakkotyöllä tarkoitetaan työtä, johon henkilö on pakotettu rangaistuksen uhalla ilman suostumustaan. Pöytäkirja uudistaa vuodelta 1930 olevaa ILOn pakkotyösopimusta, joka kuuluu järjestön keskeisimpiin standardeihin.

ILOn mukaan maailmassa on lähes 21 miljoonaa pakkotyön uhria. Näistä 11,4 miljoonaa on naisia ja tyttöjä. Pakkotyö on yleistynyt globalisaation, muuttoliikkeen, epävirallisen talouden ja kansainvälisten rikollisverkostojen kasvun seurauksena. Sitä esiintyy kotitalous-, maatalous-, rakennus-, teollisuus- ja viihdealalla.  4,5 miljoonan uhria joutuu seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Pakkotyön teettäminen tuottaa vuosittain noin 150 miljardin dollarin laittomat tuotot.            

Suomessa ilmoitettujen ihmiskaupparikosten määrät ovat olleet viime vuosina muutaman kymmenen tapauksen luokkaa vuosittain. Pöytäkirjan ratifioinnin ei katsota edellyttävän Suomessa lainsäädännön muutoksia. Eduskunta on kuitenkin edellyttänyt, että hallitus tarvittaessa laajentaa pakkotyön uhrien suojelua myös eräisiin ihmiskauppaa lievempiin rikoksiin.

Lausuntopyyntö

lähtetty 4.11.2016, asia: ratifioimattomat sopimukset ym. (2017); DL 13.1.2017

Lausuntopyyntö
ILOn lomake
Sopimustekstit 1-89
Sopimustekstit P89-171
Sopimustekstit 178-

Vireillä olevat

Linkit vireillä olevien hallituksen esitysten (HE) eduskuntakäsittelyyn:  

HE 167/2016 merityöyleissopimuksen 2006 ohjeistoon vuonna 2014 tehtyjen muutosten hyväksymiseksi sekä laeiksi jne.
HE 264/2014 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä ym.

Lisätietoja: Liisa Heinonen, Sami Teräväinen, Päivi Kantanen