Kolumnit

Rakenteellisesta työttömyydestä kärsivät ihmiset tarvitsevat kiireesti koulutusta sellaisille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Hallituksen tärkein tavoite on saada Suomi jälleen kasvun tielle. Valtion pääomasijoitusyhtiöiden, Suomen Teollisuussijoituksen, Business Finland Venture Capitalin, Oppiva Investin ja Ilmastorahaston, yhdistäminen on osa tätä työtä. Yhdistämisellä haetaan yritysten maksimaalista kasvua ja elinkeinopoliittista vaikuttavuutta sekä synergiaetuja. Valtion rajalliset resurssit halutaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Taloustieteen perinteisiä teoreettisia lainalaisuuksia on moneen kertaan koeteltu. Usein on jouduttu luopumaan vanhoista talousopeista, kun todellisuus ei tottele paperilla todistettua talousteoriaa. Yksi tällainen kummajaisuus ohitettiin aivan äsken, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti viime vuoden tapaan Turun Eurooppa-foorumissa työmarkkinoiden toimivuutta pohdiskelevan tilaisuuden 31.8.2023. Tällä kertaa teemana oli poliittisestikin ajankohtainen paikallinen sopiminen. Painetta paikallisen sopimisen lisäämiselle kasvattaa yhä paheneva pula osaavasta työvoimasta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Suomi tarvitsee kestävää kasvua. Tämä on hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite. Tarvitsemme kasvua, jotta voimme parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja nostaa työllisyysastetta 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Yrittäjillä ja yrityksillä on keskeinen rooli uusien työpaikkojen luojana.

Ydinenergialla tuotetaan jo yli 40 prosenttia suomalaisesta sähköstä. Tulevaisuudessa sitä voidaan tuottaa myös nykyistä pienemmissä yksiköissä ja hyödyntää uudenlaisiin tarkoituksiin, kuten teollisuuden ja yhdyskuntien lämmitykseen. Uudenlaiset näkymät edellyttävät uudenlaista otetta myös hallinnossa, toteaa kesäkuun alussa työ- ja elinkeinoministeriön ydinenergia ja polttoaineet -ryhmän päällikkönä aloittanut Juho Korteniemi kolumnissaan.

Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa työmarkkinoiden kysyntään ja osaajapulaan vastaamiseksi. Jotta kansainväliset osaajat tulevat Suomeen töihin, on Suomen oltava veto- ja pitovoimainen sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta.

Tiettyä jännitystä on ilmassa aina, kun tuoreimmat työllisyys- ja työttömyysluvut julkaistaan. Tänään 22.8.2023 julkaistut heinäkuun tiedot kertovat, ettei työttömyys ole sanottavasti kasvanut kuukauden takaisesta. Tämä on kokonaistilanne, joka ei paljasta toimialoittaista tilannetta. Rakennusalalla työttömyys on nyt kasvanut selvästi, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 noin kolmannes Suomessa käytetystä energiasta tuotiin Venäjältä. Tuo osuus painettiin määrätietoisin toimin liki nollaan muutamassa kuukaudessa, eikä Venäjän käynnistämä energiasota voinut olla näkymättä kuluttajahinnoissa. Energiamarkkinoiden löytäessä uuden muodon on hyvä tarkastella, millä venäläinen energia korvattiin ja mitä pysyvämpiäkin vaikutuksia kaupan muutoksilla on, kirjoittaa TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen kolumnissaan.

Työttömiä työnhakijoita oli TE-palveluissa kirjoilla kesäkuussa 264 700. Toukokuussa heitä oli noin 26 000 vähemmän. Onneksi tämä on tyypillistä kausivaihtelua, eikä niin hälyttävää, sillä viime vuonna tähän aikaan työttömiä oli vain noin 5 000 vähemmän.

EU:lla on globaalisti keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa – käsissämme on poikkeuksellinen tilanne, jossa useilla EU-rahoitusinstrumenteilla rakennetaan tavoitteellisesti yhteistä päämäärää. EU:n Ilmastotoimet luovat kysyntää, johon suomalaisten yritysten kannattaa vastata, kirjoittavat Juho Korteniemi ja Emmi Nahi kolumnissa.

Yhteisötalouden toimijat osallistuvat jo nyt monin tavoin työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin toimiin. Nyt näitä mahdollisuuksia halutaan parantaa koko Euroopassa. Selkänojaa tälle työlle antaa EU:n komission tuore suositus jäsenmaille.

Työttömyysaste korreloi talouden suhdanteeseen, yleensä pienellä viipeellä. Kuluvalle vuodelle ennakoidaan nollakasvua, mutta työttömyys ei ole juurikaan noussut, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Työllisyyden kasvattaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista seuraavallakin hallituskaudella käynnissä olevien neuvottelujen perusteella. Ja hyvin perustellusti sen pitääkin olla, sillä pula osaavasta työvoimasta on ollut ongelmana yli puolella työnantajista, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

OECD julkaisi maaliskuussa katsauksen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehityssuunnista, joka keskittyy ilmastomuutoksen, kasvavien geopoliittisten jännitteiden, covid-19 pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin. Monipuolisen analyysin lisäksi raportti  sisältää suosituksia jäsenmaille tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen. 

Valtiojohtoisuus on tehnyt globaalin paluun teknologia- ja innovaatiopolitiikaan. Arvoketjut katkeilivat jo koronan aikaan, ja nyt käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä kiihtynyt taloudellinen ja teknologinen suurvaltakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä haastavat myös Suomen. Teknologiablokkeja rakennetaan kovaa vauhtia valtavin panostuksin.

Nykypäivän työmarkkinoilla yritysten täytyy pystyä houkuttelemaan työvoimaa ja rakentamaan työntekijöidensä osaamista, kirjoittaa erityisasiantuntija Liisa Larja.

Suomessa on 15 ELY-aluetta, jotka jakavat huolen osaavan työvoiman saatavuudesta. Maakuntien elinkeino- ja väestörakenne kuitenkin eroavat toisistaan. Miksei työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaa tehtäisi aluekohtaisesti, kysyy alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat Suomen suunta -hankkeen teesit Säätytalolla maanantaina 27.3.2023. Akavan, EK:n, KT:n, SAK:n ja STTK:n johtajat esittivät 75 politiikkasuositusta, joilla Suomen talouden tuottavuuskasvu vauhdittuisi ja osaavan työvoiman saatavuus turvattaisiin.

Venäjä ei saanut Eurooppaa polvilleen energiasodalla, jonka se käynnisti rajoittamalla kaasukauppaa jo puoli vuotta ennen sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan. Suurimmat haasteet liittyvät silti jatkossakin kaasun riittävyyteen. Kaasutilanne heijastuu sähkömarkkinoille, jotka ovat laajalti rauhoittumassa. Suomessa on tarpeen huolehtia erityisesti lämpöpolttoaineiden saatavuudesta. Hyvä uutinen on, että energiakriisi ei ole hidastanut puhdasta siirtymää ja inflaatiopainekin hellittää vähitellen.