Kolumnit

EU:lla on globaalisti keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa – käsissämme on poikkeuksellinen tilanne, jossa useilla EU-rahoitusinstrumenteilla rakennetaan tavoitteellisesti yhteistä päämäärää. EU:n Ilmastotoimet luovat kysyntää, johon suomalaisten yritysten kannattaa vastata, kirjoittavat Juho Korteniemi ja Emmi Nahi kolumnissa.

Yhteisötalouden toimijat osallistuvat jo nyt monin tavoin työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin toimiin. Nyt näitä mahdollisuuksia halutaan parantaa koko Euroopassa. Selkänojaa tälle työlle antaa EU:n komission tuore suositus jäsenmaille.

Työttömyysaste korreloi talouden suhdanteeseen, yleensä pienellä viipeellä. Kuluvalle vuodelle ennakoidaan nollakasvua, mutta työttömyys ei ole juurikaan noussut, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Työllisyyden kasvattaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista seuraavallakin hallituskaudella käynnissä olevien neuvottelujen perusteella. Ja hyvin perustellusti sen pitääkin olla, sillä pula osaavasta työvoimasta on ollut ongelmana yli puolella työnantajista, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

OECD julkaisi maaliskuussa katsauksen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehityssuunnista, joka keskittyy ilmastomuutoksen, kasvavien geopoliittisten jännitteiden, covid-19 pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin. Monipuolisen analyysin lisäksi raportti  sisältää suosituksia jäsenmaille tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen. 

Valtiojohtoisuus on tehnyt globaalin paluun teknologia- ja innovaatiopolitiikaan. Arvoketjut katkeilivat jo koronan aikaan, ja nyt käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä kiihtynyt taloudellinen ja teknologinen suurvaltakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä haastavat myös Suomen. Teknologiablokkeja rakennetaan kovaa vauhtia valtavin panostuksin.

Nykypäivän työmarkkinoilla yritysten täytyy pystyä houkuttelemaan työvoimaa ja rakentamaan työntekijöidensä osaamista, kirjoittaa erityisasiantuntija Liisa Larja.

Suomessa on 15 ELY-aluetta, jotka jakavat huolen osaavan työvoiman saatavuudesta. Maakuntien elinkeino- ja väestörakenne kuitenkin eroavat toisistaan. Miksei työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaa tehtäisi aluekohtaisesti, kysyy alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat Suomen suunta -hankkeen teesit Säätytalolla maanantaina 27.3.2023. Akavan, EK:n, KT:n, SAK:n ja STTK:n johtajat esittivät 75 politiikkasuositusta, joilla Suomen talouden tuottavuuskasvu vauhdittuisi ja osaavan työvoiman saatavuus turvattaisiin.

Venäjä ei saanut Eurooppaa polvilleen energiasodalla, jonka se käynnisti rajoittamalla kaasukauppaa jo puoli vuotta ennen sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan. Suurimmat haasteet liittyvät silti jatkossakin kaasun riittävyyteen. Kaasutilanne heijastuu sähkömarkkinoille, jotka ovat laajalti rauhoittumassa. Suomessa on tarpeen huolehtia erityisesti lämpöpolttoaineiden saatavuudesta. Hyvä uutinen on, että energiakriisi ei ole hidastanut puhdasta siirtymää ja inflaatiopainekin hellittää vähitellen.

Työelämän pitkän aikavälin trendit näyttävät, että työpaikoilla ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi ja kannustavammaksi. Palkansaajien mielestä työpaikoilla suhtaudutaan suurelta osin myönteisesti kokeilemiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Tarve työperäiselle maahanmuutolle on kasvanut viime vuosina, mutta Suomessa on myös jo valmiiksi paljon hyödyntämätöntä työvoimapotentiaalia. Molempia tarvitaan talouden vahvistamiseksi, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kirjoittaa.

Sisämarkkinoiden syventäminen on EU:n kasvun sekä tuottavuuden vahvistamisen kulmakivi. Sisämarkkinoiden toimivuus ja EU:n kilpailukyky tulee varmistaa myös tulevaisuudessa, työministeri Tuula Haatainen kirjoittaa.

Vuonna 1962 säädetty työriitalaki on pääosin edelleen hyvin toimiva. Lakia on uudistettu aika ajoin ja viimeisin uudistus tuli voimaan 1.3.2023. Uusiin elementteihin kuuluvat muun muassa vapaaehtoisen sovittelun mahdollisuuksien laajentaminen sekä täsmennykset sovitteluun tulevien osapuolten velvollisuuksiin.

Osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet houkuttelevat työntekijöitä. Seuraavan hallituksen tulisi asettaa työllisyystavoitteensa kuvaamaan myös tuotannon kasvua laajemmin, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä tavoitteista on ollut saada osatyökykyisiä, vammaisia ja muita vaikeasti työllistyviä työmarkkinoille. Osatyökykyisillä ja vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus tehdä työtä ja rakentaa yhteiskuntaa kykyjensä mukaan.

Yhteisesti sovitut standardit lisäävät tuotteiden ja palveluiden laatua, turvallisuutta ja yhteensopivuutta. Vaikka arjessamme tuotteiden ja palveluiden standardit voivat tuntua itsestäänselvyyksiltä, standardoinnin rooli EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa kasvaa.

Suomen talouden ja työllisyyden tilannekuva näyttää ristiriitaiselta. Talouskasvun on ennustettu pysähtyvän tai jopa kääntyvän negatiiviseksi tänä vuonna. Tuoreimmissa toteutumatiedoissa ei ilmiselvää käännettä alaspäin näy, mutta kasvun hidastumista kylläkin. Valtaisia investointihankkeita rummutetaan eri puolilla Suomea, mutta samaan aikaan tunnetut suuryritykset ovat tiedottaneet laajoista muutosneuvotteluista. Kokonaistilanne on hämmentävän epävarma.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, mutta Eurooppaan kohdistuvan energiasodan eri muodoissaan se aloitti jo syksyllä 2021. Energian niukkuus, hintojen nousu ja muut vaikeudet ovat osa laaja-alaista vaikuttamista. Nyt mitataan yhteiskuntien kestävyyttä, kirjoittaa TEM:n energiaosaston päällikkö Riku Huttunen kolumnissaan.

Avoimien työpaikkojen määrä on vähenemään päin. Tarjolla on edelleen kokoaikaisia ja pitkäkestoisia avoimia työpaikkoja, vaikka näissäkin on selkeää laskutrendiä. Joitakin huolestuttavia havaintoja marraskuun työllisyyskatsauksessamme on, mutta vielä ei ole aihetta paniikkiin.