Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet ja tukee Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Valtioneuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja kokonaiskuvaa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa tilannetta muun muassa seuraavien omien vastuualueidensa näkökulmasta:
- energia
- huoltovarmuus
- vaikutukset suomalaisiin yrityksiin (mm. kansainvälistyminen ja vienti)
- työvoiman maahanmuutto ja kotouttaminen
- Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavat EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat
Täydennämme ajankohtaisia tietoja tälle sivulle säännöllisesti.
Lisätietoja
- Valtioneuvosto
- Tietoa ministeriöittäin
- Ulkoministeriö
- Venäjän pakotteet
- EU:n rajoittavat toimenpiteet Ukrainan kriisin johdosta
- Ohje: Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Tietoa venäjäksi
Energialähteet ja tuonti Venäjältä
Suomen energialähteiden jakauma on aina ollut monipuolinen. Uusiutuvat tuotantomuodot ovat jo ohittaneet fossiilisten käytön. Vaikka tilastojen mukaan Suomeen tuodaan paljon energiaa Venäjältä, ovat energiamarkkinat kuitenkin globaalit. Korvaavaa energiaa on saatavissa muualta ja yritykset hyödyntävät näitä hankintalähteitä, jos hinta on kilpailukyinen. Hallituksen energiapolitiikan tavoitteena on päästä määrätietoisesti eroon energian tuontiriippuvuuksista.
Suomeen tuodaan Venäjältä öljyä, kaasua, kivihiiltä ja ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Vain tietyissä huippukulutustilanteissa tuonti Venäjältä voi olla vaikea korvata muilla hankintalähteillä. Suomi on kuitenkin varautunut näihin tilanteisiin mm. öljytuotteiden varmuus- ja velvoitevarastoilla. Öljyn tuonti on valtaosaltaan raakaöljyä, joka jalostetaan Suomessa ja suurelta osin myydään ulkomaille.
Kaasun osuus energialähteenä on meillä kuusi prosenttia, mikä on vähäinen moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Kaasua käytetään lähinnä teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa, ei kiinteistökohtaisessa lämmityksessä kuten manner-Euroopassa. Kivihiilen energiankäyttö vähenee, ja on lailla kielletty 1.5.2029 alkaen.
Sähköä tuodaan Suomeen pääosin pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta ja Venäjältä. Sähkön tuonnin osuus on viime vuodet olleet noin viidennes kokonaishankinnasta. Sähkön omavaraisuus saavutetaan kuitenkin varsin pian, kun Olkiluoto 3 -laitosyksikön kaupallisen tuotanto käynnistyy kesällä 2022 ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu lähivuodet ripeänä. Suomeen tuodaan Venäjältä Loviisan ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Polttoaineen tuottajia on markkinoilla muuallakin, mutta ennen uusien polttoaineen tuottajien käyttöönottoa, niiden on saatava lupa Säteilyturvakeskuksesta.
Energian huoltovarmuus
Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien etäisyyksien vuoksi Suomessa tarvitaan paljon energiaa lämmitykseen ja liikenteeseen. Lisäksi teollisuus tarvitsee käyttöönsä runsaasti energiaa. Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään.
Energiahuollon huoltovarmuuden kannalta keskeistä on tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi, turpeen turvavarastointi sekä polttoainehuollon turvaamiseksi tehdyt kansainväliset sopimusjärjestelyt. Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi koskee kivihiiltä, raakaöljyä ja muita öljynjalostuksessa käytettäviä syöttöaineita, keskeisiä öljytuotteita ja maakaasua.
Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa niin, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.
Fennovoima
Fennovoima Oy tiedotti 2.5.2022 päättäneensä RAOS Projectin kanssa solmitun sopimuksen laitostoimituksesta Pyhäjoelle suunnitellulle Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitokselle. Päätös johtuu Fennovoiman mukaan RAOS Projectin merkittävistä viivästyksistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa hanke.
Fennovoiman mukaan toimittajan merkittävät viivästykset ovat viime vuosien aikana jatkuneet ja kasvaneet. Sota Ukrainassa on pahentanut hankkeen riskejä, joita RAOS Project ei ole kyennyt ehkäisemään.
Työ- ja elinkeinoministeriö näkee perusteltuna ja johdonmukaisena sen, miten omistajat ovat nyt toimineet laitostoimitussopimuksen suhteen. Sopimuksen terminointi on ymmärrettävä toimenpide tässä tilanteessa.
Ministeriö selvittää ja arvioi uuden tiedon pohjalta lähiaikoina laitostoimitussopimuksen päättämisen ja yhtiön toimenpiteiden vaikutukset.
TEM on ydinenergialain mukainen vastuuministeriö, jolle Fennovoima on toimittanut valtioneuvostolle osoitetun laitoksen rakentamislupahakemuksen vuonna 2015 ja viimeisimmän päivityksen huhtikuussa 2021.
TEM on hankkeen lupaviranomainen, jonka tehtävänä olisi ollut esittää hallitukselle rakentamisluvan myöntämistä tai epäämistä sen jälkeen, kun Säteilyturvakeskus STUK olisi antanut hankkeelle myönteisen turvallisuusarvion ja hankkeesta olisi tehty hallituksen tarvitsemat muut selvitykset.
Suomen valtio ei ole ollut mukana Pyhäjoen voimalaitoshankkeessa. Kyseessä on ollut yksityisten toimijoiden hanke.
Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Hallitus ja viranomaiset seuraavat ja ennakoivat tilanteen kehitystä. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuuskriittiset yritykset seuraavat tilannetta säännöllisesti ja systemaattisesti.
Suomen huoltovarmuuden perustaso on hyvä, eikä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ole välittömiä vaikutuksia huoltovarmuuteen. Suomi on vähemmän riippuvainen Venäjällä tuotetusta energiasta kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Kotimaiset raaka-aineet ovat pitkälti suomalaisen elintarvikehuollon pohja.
Huoltovarmuustoiminnassa on tehty varautumistyötä vuosikymmenien ajan. Ajan tasalla oleva huoltovarmuuden tilannekuva luo pohjaa nopeasti muuttuvan tilanteen seuraamiselle, yhteydenpidolle ja yhteistyölle. Tämä mahdollistaa tarvittaessa nopeatkin reagointimahdollisuudet.
Lisätietoja:
Venäjän hyökkäys vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin monin eri tavoin. Yritysten toimintaan vaikuttavat EU:n ja muiden maiden asettamat pakotteet ja Venäjän vastatoimet. Myös muut Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat muutokset yritysten toimintaympäristössä, kuten pakotteiden seurauksena tapahtunut Venäjän talouden voimakas heikentyminen sekä ennakoimattomuuden kasvu, vaikuttavat yritysten toimintaan.
Euroopan unioni on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja asettanut voimakkaita pakotteilta Venäjää kohtaan. EU:n lisäksi myös monet maat, esimerkiksi Yhdysvallat, ovat asettaneet pakotteita Venäjää kohtaan. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa vienti- ja tuontirajoitukset, finanssipakotteet sekä pakotelistattujen henkilöiden varojen jäädytykset sekä matkustus- ja kauttakulkurajoitukset. Tilanteen etenemistä ja pakotteiden vaikutuksia seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti ministeriöiden kesken sekä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Pakotteet osuvat erityisesti niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka harjoittavat Venäjän-kauppaa. Välillisesti pakotteiden vaikutus on laajempi. Esimerkiksi ilmatilan sulkeminen lentoliikenteeltä ja rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet vaikuttavat moniin yrityksiin.
Yrityksillä on vastuu selvittää pakotteiden vaikutukset omaan toimintaansa.
Lisätietoja:
- Ulkoministeriö: Venäjän pakotteet
- Ulkoministeriön tiedote 9.3.2022: EU on asettanut uusia pakotteita Venäjälle ja Valko-Venäjälle
- Business Finland: Ukrainan ja Venäjän tilannetietoa
- Suomalais-Venäläinen kauppakamari: Päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien talousvaikutuksista
- Tulli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – vientipakotteet sekä vaikutukset yrityksiin ja yksityishenkilöihin
- EK: Venäjä-pakotteiden hyötytietoa yrityksille
- TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Yli neljä miljoonaa ukrainalaista on jo paennut kotimaastaan. Myös Suomeen on nyt alkanut tulla kasvavissa määrin Ukrainasta sotaa pakenevia, jotka hakevat tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Suomi on varautunut sekä suureen tulijoiden määrään että pitkään kestävään maahantuloon.
Suomi on päättänyt, että kaikki Ukrainasta sotaa pakenevat voivat hakea oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin ja ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin. Ukrainasta paenneilla on kuitenkin heti tilapäistä suojelua haettuaan oikeus tehdä vapaasti töitä ja opiskella Suomessa. He saavat toimia myös itsenäisinä elinkeinonharjoittajina.
Ukrainasta sotaa pakenevilla on monenlaista osaamista, ja monilla on hyvä koulutus. Tilapäistä suojelua saavat voivat hakeutua TE-toimistoissa työttömiksi työnhakijoiksi ja osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin palveluihin, kuten esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen kursseille. Vaikka monilla Ukrainasta tulevilla on taustallaan traumaattisia kokemuksia, työ usein myös tukee jaksamista ja kotoutumista.
Ukrainalaisten ei tosin välttämättä tarvitse hakea suojelua välittömästi EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla viisumivapaasti ja voivat liikkua EU-alueella vapaasti kolmen kuukauden ajan. Ukrainasta sotaa pakenevia olisi kuitenkin hyvä ohjeistaa ottamaan yhteyttä poliisiin tai rajaviranomaisiin ja hakemaan tilapäistä suojelua.
Suomessa asuu vakituisesti noin 7 200 ukrainalaista ja ukrainalaisten kausityöläisten rooli on viime vuosina ollut tärkeä.
Lisätietoja:
- Kotoutuminen.fi: Tietoa kotoutumistoimijoille Ukrainan tilanteeseen liittyen
- Maahanmuuttovirasto: Usein kysytyt kysymykset Ukrainan tilanteesta
- TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus tehdä töitä Suomessa
- Ohjevideoita työnteosta Suomessa eri kielillä (YouTube)
Ohjeen kieliversiot
Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on ohjelmakaudella 2014−2020 toteutettu kolmea EU:n ulkorajayhteistyöohjelmaa (Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi – Venäjä). Vastaavat kolme ohjelmaa ovat olleet valmistelussa myös ohjelmakaudelle 2021−2027. Ulkorajayhteistyöohjelmia osarahoitetaan sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että ulkosuhderahoituksella (ENI/NDICI).
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien toimintaympäristön. Euroopan komissio on jäädyttänyt 2014−2020 ulkorajayhteistyöohjelmien rahoitussopimukset, mikä keskeyttää ohjelmien toimeenpanon Venäjän kanssa. Suomen ja komission yhteisenä tavoitteena on nykyohjelmien mahdollisimman hallittu alasajo siten, että EU-puolen tuensaajat ja ohjelmien hallintoviranomaiset kärsivät tilanteesta mahdollisimman vähän. Kauden 2021−2027 ohjelmien valmistelua ei viedä eteenpäin.