Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Suomi on tuominnut jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet ja tukee Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Valtioneuvosto on seurannut jatkuvasti tilanteen kehittymistä ja kokonaiskuvaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on seurannut tilannetta muun muassa seuraavien omien vastuualueidensa näkökulmasta:
- energia
- huoltovarmuus
- vaikutukset suomalaisiin yrityksiin (mm. kansainvälistyminen ja vienti)
- työvoiman maahanmuutto ja kotouttaminen
- Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavat EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat
Lisätietoja
- Valtioneuvosto
- Ulkoministeriö
- EU:n rajoittavat toimenpiteet Ukrainan kriisin johdosta
- Ohje: Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Energialähteet ja tuonti Venäjältä
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta Eurooppaan kohdistuvan energiasodan se aloitti maakaasun tarjontaa rajoittamalla jo syksyllä 2021. Energian niukkuus on osa laaja-alaista vaikuttamista, joka mittaa yhteiskunnan kestävyyttä. Suomi on sopeutunut täysin uuteen tilanteeseen nopeasti. Muutos perustuu sekä puhtaan energian käyttöön, että poikkeuksellisen vahvaan varautumiseen.
Suomessa käytetystä energiasta noin kolmannes on tuotu perinteisesti Venäjältä. Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen tuo osuus alkoi laskea jyrkästi ja on nyt jo lähellä nollaa. EU-pakotteet sekä Suomen omat toimet ovat lopettaneet puupolttoaineiden, putkikaasun, sähkön, öljyn ja kivihiilen tuonnin kokonaan.
Uusiutuvan energian osuus on jo liki puolet kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Sähköstä 90 prosenttia on fossiilivapaata. Suomi on ottamassa käyttöön aivan poikkeuksellisen määrän päästötöntä voimalaitoskapasiteettia. Uutta tuulivoimaa otettiin vuonna 2022 käyttöön yli 2 400 megawattia. Myös tälle vuodelle uutta tuulivoimaa on tulossa käyttöön noin 1 000 megawattia. Lisäksi Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen kaupallinen käyttö 1 600 megawatin teholla on alkamassa.
Suomen ripeän irtautumisen Venäjän energiasta ovat mahdollistaneet kattava varautuminen sekä johdonmukaiset toimet. Keskeinen energiaturvallisuuttamme varmistamiseksi tehty hankinta on kelluva LNG-terminaalilaiva, joka saatiin nopeasti vuodessa vuokrattua, ajettua Inkoon satamaan ja liitettyä Suomen kaasuverkkoon varmistamaan maakaasuhuoltoamme. LNG-terminaalialuksen vuokra-aika on 10 vuotta. Se voi Balticconnector-putkiyhteyden kautta toimittaa kaasua myös Viroon ja Baltiaan.
Kaasun osuus energialähteenä on Suomessa alle viisi prosenttia, mikä on vähäinen moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Kaasua käytetään lähinnä teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa, ei kiinteistökohtaisessa lämmityksessä kuten manner-Euroopassa. Venäläisen putkikaasun tuonti Suomeen päättyi 21.5.2022.
Myös Suomen siirtymä päästöttömiin energialähteisiin on jatkunut johdonmukaisesti. Suomi on vähentänyt maakaasun käyttöä ennätysmäärän, yli 50 prosenttia, viimeisen vuoden aikana. Suomen talous on myös poikkeuksellisen vähän öljytuotteista riippuvainen. Myös kivihiilen energiakäyttö vähenee koko ajan, ja on lailla kielletty 1.5.2029 alkaen.
Sähköä on tuotu Suomeen pääosin pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta ja aiemmin myös Venäjältä. Sähkön tuonnin osuus on viime vuodet ollut noin viidennes kokonaishankinnasta. Sähkön laskennallinen vuositasolla mitattava omavaraisuus saavutetaan kuitenkin lähitulevaisuudessa lisäydinvoiman ja tuulivoiman avulla. Suomella on vahvat ja edelleen kehittyvät siirtoverkkoyhteydet Ruotsiin ja sitä kautta Pohjoismaisille sähkömarkkinoille, mikä on jatkossakin toimitusvarmuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Sähkön tuonti Venäjältä katkesi 14.5.2022.
Talvella 2022–2023 sähkön riittävyyttä varmistettiin sähkönsäästöön kannustavalla AstettaAlemmas-kampanjalla ja vapaaehtoisella joustojärjestelyllä. Niiden avulla pystyttiin varmistamaan sähkön riittävyys ja välttämään sähköpulan uhka. Kotitalouksille ohjeita varautumiseen esimerkiksi pitkien sähkökatkojen seurauksiin annetaan 72-tuntia -konseptin kautta.
Suomalaiset säästivät syys-joulukuussa 2022 sähköä 7–10 prosenttia vuoden 2021 lämpötilakorjattuun kuukausikulutukseen verrattuna. Sama trendi on jatkunut myös tammi-helmikuussa 2023, jolloin sähkönkulutus oli viisi prosenttia alempi kuin samaan aikaan vuosi sitten.
Lisää sähkönkulutuksen joustoa on saatu kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy kehittämän uuden vapaaehtoisen menettelyn avulla, johon liittyneiden yritysten avulla sähköjärjestelmään on saatu uutta joustokykyä yli 500 megawatin edestä. Suomeen tuodaan Venäjältä Fortumin Loviisan ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Polttoaineen tuottajia on markkinoilla muuallakin, mutta ennen uusien polttoaineen tuottajien käyttöönottoa, niiden on saatava lupa Säteilyturvakeskuksesta. Yhtiö on jo aloittanut selvitykset tuoreen ydinpolttoaineen vaihtoehtoisista hankintajärjestelyistä.
Energian huoltovarmuus
Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien etäisyyksien vuoksi Suomessa tarvitaan paljon energiaa lämmitykseen ja liikenteeseen. Lisäksi teollisuus tarvitsee käyttöönsä runsaasti energiaa. Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään.
Energiahuollon huoltovarmuuden kannalta keskeistä on tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi, turpeen turvavarastointi sekä polttoainehuollon turvaamiseksi tehdyt kansainväliset sopimusjärjestelyt. Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi koskee kivihiiltä, raakaöljyä ja muita öljynjalostuksessa käytettäviä syöttöaineita, keskeisiä öljytuotteita ja maakaasua.
Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa niin, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.
Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Hallitus ja viranomaiset seuraavat ja ennakoivat tilanteen kehitystä. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuuskriittiset yritykset seuraavat tilannetta säännöllisesti ja systemaattisesti.
Suomen huoltovarmuuden perustaso on hyvä, eikä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ole välittömiä vaikutuksia huoltovarmuuteen. Suomi on vähemmän riippuvainen Venäjällä tuotetusta energiasta kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Kotimaiset raaka-aineet ovat pitkälti suomalaisen elintarvikehuollon pohja.
Huoltovarmuustoiminnassa on tehty varautumistyötä vuosikymmenien ajan. Ajan tasalla oleva huoltovarmuuden tilannekuva luo pohjaa nopeasti muuttuvan tilanteen seuraamiselle, yhteydenpidolle ja yhteistyölle. Tämä mahdollistaa tarvittaessa nopeatkin reagointimahdollisuudet.
Lisätietoja:
Huoltovarmuuskeskus: Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Suomen huoltovarmuudesta (päivitetty 9.9.2022)
Huoltovarmuuden tilannekuva 15.2.2023
Venäjän hyökkäys vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin monin eri tavoin. Yritysten toimintaan vaikuttavat EU:n ja muiden maiden asettamat pakotteet ja Venäjän vastatoimet. Myös muut Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat muutokset yritysten toimintaympäristössä, kuten pakotteiden seurauksena tapahtunut Venäjän talouden voimakas heikentyminen sekä ennakoimattomuuden kasvu, vaikuttavat yritysten toimintaan.
Euroopan unioni on asettanut voimakkaita pakotteilta Venäjää kohtaan. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa vienti- ja tuontirajoitukset, finanssipakotteet sekä pakotelistattujen henkilöiden varojen jäädytykset sekä matkustus- ja kauttakulkurajoitukset. EU:n lisäksi myös monet maat, esimerkiksi Yhdysvallat, ovat asettaneet pakotteita Venäjää kohtaan.
Pakotteet osuvat erityisesti niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka ovat harjoittaneet Venäjän-kauppaa. Välillisesti pakotteiden vaikutus on laajempi. Esimerkiksi ilmatilan sulkeminen lentoliikenteeltä ja rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet vaikuttavat moniin yrityksiin.
Yrityksillä on vastuu selvittää pakotteiden vaikutukset omaan toimintaansa.
Lisätietoja:
- Ulkoministeriö: Venäjän pakotteet
- Ulkoministeriön tiedote 9.3.2022: EU on asettanut uusia pakotteita Venäjälle ja Valko-Venäjälle
- Business Finland: Ukrainan ja Venäjän tilannetietoa
- Suomalais-Venäläinen kauppakamari: Päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien talousvaikutuksista
- Tulli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – vientipakotteet sekä vaikutukset yrityksiin ja yksityishenkilöihin
- EK: Venäjä-pakotteiden hyötytietoa yrityksille
- TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Miljoonia ukrainalaisia on paennut kotimaastaan. Myös Suomeen on tullut kymmeniä tuhansia Ukrainasta sotaa pakenevia, jotka hakevat tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa.
Suomi on päättänyt, että kaikki Ukrainasta sotaa pakenevat voivat saada oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella siihen asti kun EU-neuvoston päätös tilapäisestä suojelusta on voimassa. Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin ja ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin.
Vuoden Suomessa asuttuaan tilapäistä suojelua saavilla on oikeus hakea Suomesta kotikuntaa. Kotikunnan saatuaan he siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi ja kuntalaisiksi. Kotikuntaa ei kuitenkaan ole pakko hakea, jolloin he jäävät vastaanottopalveluiden piiriin.
Ukrainalaisten ei välttämättä tarvitse hakea suojelua välittömästi EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla ja voivat liikkua vapaasti kolmen kuukauden ajan. Ukrainasta sotaa pakenevia olisi kuitenkin hyvä ohjeistaa ottamaan yhteyttä poliisiin tai rajaviranomaisiin ja hakemaan tilapäistä suojelua.
Lisätietoja:
- Kotoutuminen.fi: Tietoa kotoutumistoimijoille Ukrainan tilanteeseen liittyen
- Maahanmuuttovirasto: Usein kysytyt kysymykset Ukrainan tilanteesta
- TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus tehdä töitä Suomessa
- Ohjevideoita työnteosta Suomessa eri kielillä (YouTube)
Ohjeen kieliversiot - Tiedote 23.5.2022: Päivitetty Tervetuloa Suomeen -opas on julkaistu – oppaaseen liittyvä esite on saatavilla myös ukrainaksi ja vietnamiksi
- Tiedote 16.5.2022: Työskentely Suomessa -esite torjuu hyväksikäyttöä jo 24 kielellä – myös kausityöläisten neuvontapalvelu toimii jälleen kesällä
- Varsinais-Suomen TE-toimiston tekemä video, joissa kerrotaan ukrainalaisille tarjolla olevista TE-palveluista
Työllisyyspalvelut
Ukrainasta sotaa pakenevilla on monenlaista osaamista, ja monilla on hyvä koulutus. Heillä on heti tilapäistä suojelua haettuaan oikeus tehdä vapaasti töitä ja opiskella Suomessa. He saavat toimia myös itsenäisinä elinkeinonharjoittajina. Työnteko-oikeus jatkuu ennallaan myös, jos henkilö saa kotikunnan. Vaikka monilla on taustallaan traumaattisia kokemuksia, työ usein myös tukee jaksamista ja kotoutumista.
Tilapäistä suojelua saavat voivat hakeutua TE-toimistoissa työttömiksi työnhakijoiksi ja osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin palveluihin. Kotikunnan saatuaan he siirtyvät kunnan työllisyyskokeilun asiakkaaksi, jos asuinkunta on mukana kokeilussa. Kuntakokeilulain muutoksen myötä myös tilapäistä suojelua saavat voivat olla työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita 1.3. alkaen, vaikka heillä ei ole kotikuntaa.
- Tilapäistä suojelua hakeneilla on oikeus tehdä töitä Suomessa
- Kotikunta mahdollistaa osallistumisen kuntien työllisyyskokeiluihin
Kotoutumispalvelut
Kotoutumislakia on muutettu, jotta Ukrainasta paenneiden kotoutumista edistävät palvelut voidaan turvata. Muutoksen jälkeen valtio voi maksaa kunnille ja hyvinvointialueille korvauksia kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä niille tilapäistä suojelua saaville, joilla on kotikunta.
Kotoutuminen.fi:ssä on tietoa muun muassa tilapäisestä suojelusta, palveluista ja ukrainalaisten työllistymisestä.
- Tietoa Ukrainan tilanteeseen liittyen kotoutumistoimijoille
- Usein kysyttyä Ukrainasta saapuvien palveluista
Kotoutumisentukena.fi-verkkopalvelussa kunnat, järjestöt ja muut organisaatiot voivat ilmoittaa matalan kynnyksen toimintaa ja palveluja, jotka tukevat maahan muuttaneita asettumisessa ja kotoutumisessa. Palvelu on tehty etenkin asiakasohjauksen työvälineeksi kaikille vieraskielisille kohtaaville.
Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on ohjelmakaudella 2014−2020 toteutettu kolmea EU:n ulkorajayhteistyöohjelmaa (Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi – Venäjä). Vastaavat kolme ohjelmaa ovat olleet valmistelussa myös ohjelmakaudelle 2021−2027. Ulkorajayhteistyöohjelmia osarahoitetaan sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että ulkosuhderahoituksella (ENI/NDICI).
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien toimintaympäristön. Euroopan komissio on jäädyttänyt 2014−2020 ulkorajayhteistyöohjelmien rahoitussopimukset, mikä keskeyttää ohjelmien toimeenpanon Venäjän kanssa. Kauden 2021−2027 ohjelmien valmistelua ei viedä eteenpäin.