Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet ja tukee Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Valtioneuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja kokonaiskuvaa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa tilannetta muun muassa seuraavien omien vastuualueidensa näkökulmasta:
- energia
- huoltovarmuus
- vaikutukset suomalaisiin yrityksiin (mm. kansainvälistyminen ja vienti)
- työvoiman maahanmuutto ja kotouttaminen
- Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavat EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat
Täydennämme ajankohtaisia tietoja tälle sivulle säännöllisesti.
Lisätietoja
- Valtioneuvosto
- Ulkoministeriö
- EU:n rajoittavat toimenpiteet Ukrainan kriisin johdosta
- Ohje: Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Tietoa venäjäksi
Energialähteet ja tuonti Venäjältä
Suomen energialähteiden jakauma on monipuolinen. Uusiutuvat tuotantomuodot ovat jo ohittaneet fossiilisten käytön. Vaikka tilastojen mukaan Suomeen on tuotu paljon energiaa Venäjältä, on Suomessa energialähteiden monipuolistamiseen kiinnitetty huomiota jo pidemmän aikaa.
Venäjältä Suomeen on tuotu öljyä, kaasua, kivihiiltä, puuhaketta ja ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Vain tietyissä huippukulutustilanteissa tuonti Venäjältä on ollut vaikeaa korvata muilla hankintalähteillä. Suomi on varautunut näihin tilanteisiin mm. öljytuotteiden varmuus- ja velvoitevarastoilla.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 on puuhakkeen, putkikaasun, kivihiilen ja sähkön tuonti katkennut kokonaan. Raakaöljynkin tuonti on korvattu tuonnilla muualta kuin Venäjältä. Kivihiilen energiankäyttö vähenee koko ajan ja on lailla kielletty 1.5.2029 alkaen.
Kaasun osuus energialähteenä on meillä noin viisi prosenttia, mikä on vähäinen moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Kaasua käytetään lähinnä teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa, ei kiinteistökohtaisessa lämmityksessä kuten manner-Euroopassa. Venäläisen putkikaasun tuonti Suomeen päättyi 21.5.2022.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on varautunut huolehtimaan suojattujen asiakkaiden eli kaasuverkkoon liittyneiden kotitalousasiakkaiden tarpeista.
Suomen ja Viron välinen Balticconnector-siirtoputki mahdollistaa korvaavan kaasun tuontia Baltiasta. Suomeen saadaan kaasua myös nesteytettynä maakaasuna (LNG) terminaalien kautta Tornioon ja Poriin sekä syksyllä Haminaan valmistuvan terminaalin kautta.
Teollisuuden toimitus- ja huoltovarmuustarpeiden kattamiseksi Gasgrid Finland allekirjoitti 20.5.2022 LNG-terminaalialus Exemplarin vuokrausta koskevan 10-vuotisen sopimuksen yhdysvaltalaisen Excelerate Energyn, Inc -yhtiön kanssa. Terminaalialus pyritään saamaan käyttöön jo ensi talveksi.
Sähköä on tuotu Suomeen pääosin pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta ja Venäjältä. Sähkön tuonnin osuus on viime vuodet olleet noin viidennes kokonaishankinnasta. Sähkön omavaraisuus saavutetaan kuitenkin lähitulevaisuudessa, kun Olkiluoto 3 -laitosyksikön kaupallisen tuotanto käynnistyy ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu lähivuodet ripeänä. Sähkön tuonti Venäjältä katkesi 14.5.2022.
Suomeen tuodaan Venäjältä Loviisan ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Polttoaineen tuottajia on markkinoilla muuallakin, mutta ennen uusien polttoaineen tuottajien käyttöönottoa, niiden on saatava lupa Säteilyturvakeskuksesta.
Energian huoltovarmuus
Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien etäisyyksien vuoksi Suomessa tarvitaan paljon energiaa lämmitykseen ja liikenteeseen. Lisäksi teollisuus tarvitsee käyttöönsä runsaasti energiaa. Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään.
Energiahuollon huoltovarmuuden kannalta keskeistä on tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi, turpeen turvavarastointi sekä polttoainehuollon turvaamiseksi tehdyt kansainväliset sopimusjärjestelyt. Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi koskee kivihiiltä, raakaöljyä ja muita öljynjalostuksessa käytettäviä syöttöaineita, keskeisiä öljytuotteita ja maakaasua.
Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa niin, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.
Fennovoima
Fennovoima Oy Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitoshanke on peruuntunut. Yhtiö toimitti 24.5.2022 työ- ja elinkeinoministeriöön ilmoituksen, jolla se peruu ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen Pyhäjoella.
Suomen valtio ei ole ollut mukana Pyhäjoen voimalaitoshankkeessa. Kyseessä on ollut yksityisten toimijoiden hanke.
Uuden voimalan rakentaminen Pyhäjoen laitospaikalle vaatisi koko lupaprosessin käynnistämisen uudelleen alusta asti.
Euroopan ajankohtainen energiatilanne
Keväällä 2022 hyökkäyssodan aloittanut Venäjä katkaisi kaasuntoimitukset useisiin EU:n jäsenmaihin, kun ne kieltäytyivät sopimusten vastaisista vaatimuksista maksaa kaasusta ruplissa. Syyskuun alussa Venäjä lopetti kaasutoimitukset Nord Stream 1-kaasuputken kautta kokonaan. Tämän seurauksena kaasun hinta on noin kymmenkertaistunut aiemmasta tasosta.
Sähkön hinta määräytyy Keski-Euroopassa usein kaasuun perustuvan sähköntuotannon muuttuvien tuotantokustannusten mukaisesti. Muuttuvista tuotantokustannuksista merkittävimpiä ovat polttoaineen hinta ja päästöoikeuskustannus. Keski-Euroopan korkea sähkön hinta heijastuu EU:n yhteisillä markkinoilla myös Suomeen, vaikka Suomessa kaasun osuus sähköntuotannosta on hyvin vähäinen. Nykyiseen korkeaan hintaan vaikuttavat myös ranskalaisten ydinvoimalaitosten seisokit, Keski-Euroopan kuivuudesta johtuvat rajoitukset lauhdutusvoimalaitosten käytölle ja keskimääräistä vähäisempi vesivoiman tuotanto Pohjoismaissa.
Suomen sähkötilanne syksyllä ja talvella 2022-23
Sähkön riittävyyteen vaikuttaa tulevan talvikauden säätila. Kovat pakkaset lisäävät kulutusta merkittävästi, ja korkeapaineen aikana tuulivoiman tuotanto on vähäistä. Tuulisena yönä, kun sähkön kulutus on vähäistä, sähkö voi kuitenkin olla lähes ilmaista. Kylmänä tuulettomana arkipäivänä hinta voi olla puolestaan hyvin korkea.
Korkean hinnan aikaan sähkön kulutuksen vähentäminen voi vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan. Suuret sähkönkäyttäjät ostavat sähköä suoraan sähköpörssistä. Osalla sähkön vähittäismarkkinoita sähköä ostavista yrityksistä ja kotitalouksista sähkön hinnoittelu on sidottu tunneittain vaihtuvaan pörssihintaan. Nämä sähkön käyttäjät voivat vaikuttaa sähkölaskuunsa ajoittamalla sähkönkäyttöä edullisiin tunteihin.
Pääosalla kotitalouksista on kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka hintaa voidaan nostaa annettavalla kirjallisella ilmoituksella. Jos edullinen määräaikainen sähkösopimus on juuri päättynyt, uuden sopimuksen hinta voi olla moninkertainen vanhaan sopimukseen verrattuna.
Energiansäästöä ja energiatekoja
TEM, Motiva, Energiavirasto, YM, VNK ja Sitra käynnistävät syksyn energiansäästöviikolla lokakuussa säästökampanjan, jonka tavoitteena on antaa kotitalouksille neuvoja sähkön säästöön. Samalla vaikutetaan sähkön riittävyyteen. Kampanjaan haastetaan mukaan myös kaikki organisaatiot. Tavoitteena on, että yritykset, kunnat ja kaupungit, liitot ja järjestöt liittyisivät kampanjaan mukaan niille itselleen parhaiten sopivilla energiateoilla.
Hallitus hyväksyi syyskuun alun budjettiriihessä toimia, joilla helpotetaan kotitalouksien korkeista sähkönhinnoista johtuvaa ahdinkoa. Päätetyt toimet ovat sellaisia, jotka on mahdollista ottaa käyttöön ennen tulevaa talvikautta. Toimenpidekokonaisuus sisältää sähköenergian arvonlisäveron määräaikaisen alentamisen kymmeneen prosenttiin, määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon ja määräaikaisen sähkötuen kansalaisille, joiden tulot eivät mahdollista täysimääräistä sähkövähennystä. Myös sosiaaliturvajärjestelmään esitettiin muutoksia, jotka kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin kansalaisiin.
Lisäksi hallitus on esittänyt sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi tilapäistä 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa, että sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta keskeisten toimijoiden likviditeetti ja toimintakyky turvataan.
Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Hallitus ja viranomaiset seuraavat ja ennakoivat tilanteen kehitystä. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuuskriittiset yritykset seuraavat tilannetta säännöllisesti ja systemaattisesti.
Suomen huoltovarmuuden perustaso on hyvä, eikä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ole välittömiä vaikutuksia huoltovarmuuteen. Suomi on vähemmän riippuvainen Venäjällä tuotetusta energiasta kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Kotimaiset raaka-aineet ovat pitkälti suomalaisen elintarvikehuollon pohja.
Huoltovarmuustoiminnassa on tehty varautumistyötä vuosikymmenien ajan. Ajan tasalla oleva huoltovarmuuden tilannekuva luo pohjaa nopeasti muuttuvan tilanteen seuraamiselle, yhteydenpidolle ja yhteistyölle. Tämä mahdollistaa tarvittaessa nopeatkin reagointimahdollisuudet.
Lisätietoja:
Venäjän hyökkäys vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin monin eri tavoin. Yritysten toimintaan vaikuttavat EU:n ja muiden maiden asettamat pakotteet ja Venäjän vastatoimet. Myös muut Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat muutokset yritysten toimintaympäristössä, kuten pakotteiden seurauksena tapahtunut Venäjän talouden voimakas heikentyminen sekä ennakoimattomuuden kasvu, vaikuttavat yritysten toimintaan.
Euroopan unioni on asettanut voimakkaita pakotteilta Venäjää kohtaan. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa vienti- ja tuontirajoitukset, finanssipakotteet sekä pakotelistattujen henkilöiden varojen jäädytykset sekä matkustus- ja kauttakulkurajoitukset. EU:n lisäksi myös monet maat, esimerkiksi Yhdysvallat, ovat asettaneet pakotteita Venäjää kohtaan.
Pakotteet osuvat erityisesti niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka ovat harjoittaneet Venäjän-kauppaa. Välillisesti pakotteiden vaikutus on laajempi. Esimerkiksi ilmatilan sulkeminen lentoliikenteeltä ja rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet vaikuttavat moniin yrityksiin.
Yrityksillä on vastuu selvittää pakotteiden vaikutukset omaan toimintaansa.
Lisätietoja:
- Ulkoministeriö: Venäjän pakotteet
- Ulkoministeriön tiedote 9.3.2022: EU on asettanut uusia pakotteita Venäjälle ja Valko-Venäjälle
- Business Finland: Ukrainan ja Venäjän tilannetietoa
- Suomalais-Venäläinen kauppakamari: Päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien talousvaikutuksista
- Tulli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – vientipakotteet sekä vaikutukset yrityksiin ja yksityishenkilöihin
- EK: Venäjä-pakotteiden hyötytietoa yrityksille
- TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Miljoonia ukrainalaisia on paennut kotimaastaan. Myös Suomeen on tullut kymmeniä tuhansia Ukrainasta sotaa pakenevia, jotka hakevat tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa.
Suomi on päättänyt, että kaikki Ukrainasta sotaa pakenevat voivat hakea oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin ja ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin. Ukrainasta paenneilla on kuitenkin heti tilapäistä suojelua haettuaan oikeus tehdä vapaasti töitä ja opiskella Suomessa. He saavat toimia myös itsenäisinä elinkeinonharjoittajina.
Ukrainasta sotaa pakenevilla on monenlaista osaamista, ja monilla on hyvä koulutus. Tilapäistä suojelua saavat voivat hakeutua TE-toimistoissa työttömiksi työnhakijoiksi ja osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin palveluihin. Vaikka monilla Ukrainasta tulevilla on taustallaan traumaattisia kokemuksia, työ usein myös tukee jaksamista ja kotoutumista.
Ukrainalaisten ei tosin välttämättä tarvitse hakea suojelua välittömästi EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla ja voivat liikkua vapaasti kolmen kuukauden ajan. Ukrainasta sotaa pakenevia olisi kuitenkin hyvä ohjeistaa ottamaan yhteyttä poliisiin tai rajaviranomaisiin ja hakemaan tilapäistä suojelua.
Lisätietoja:
- Kotoutuminen.fi: Tietoa kotoutumistoimijoille Ukrainan tilanteeseen liittyen
- Maahanmuuttovirasto: Usein kysytyt kysymykset Ukrainan tilanteesta
- TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus tehdä töitä Suomessa
- Ohjevideoita työnteosta Suomessa eri kielillä (YouTube)
Ohjeen kieliversiot - Tiedote 23.5.2022: Päivitetty Tervetuloa Suomeen -opas on julkaistu – oppaaseen liittyvä esite on saatavilla myös ukrainaksi ja vietnamiksi
- Tiedote 16.5.2022: Työskentely Suomessa -esite torjuu hyväksikäyttöä jo 24 kielellä – myös kausityöläisten neuvontapalvelu toimii jälleen kesällä
- Varsinais-Suomen TE-toimiston tekemä video, joissa kerrotaan ukrainalaisille tarjolla olevista TE-palveluista
Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on ohjelmakaudella 2014−2020 toteutettu kolmea EU:n ulkorajayhteistyöohjelmaa (Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi – Venäjä). Vastaavat kolme ohjelmaa ovat olleet valmistelussa myös ohjelmakaudelle 2021−2027. Ulkorajayhteistyöohjelmia osarahoitetaan sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että ulkosuhderahoituksella (ENI/NDICI).
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien toimintaympäristön. Euroopan komissio on jäädyttänyt 2014−2020 ulkorajayhteistyöohjelmien rahoitussopimukset, mikä keskeyttää ohjelmien toimeenpanon Venäjän kanssa. Kauden 2021−2027 ohjelmien valmistelua ei viedä eteenpäin.